Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa 2017-2019
Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019 Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä. Suomi vahvistaa arktista yhteistyötä ja sen jatkuvuutta puheenjohtajakautensa aikana, myös korkeimmalla poliittisella tasolla.
Puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa perustuu rotaatioon, jossa kukin jäsenmaa (Suomi, Islanti, Venäjä, Norja, Tanska, Ruotsi, Kanada, Yhdysvallat) vuorollaan johtaa neuvoston toimintaa kahden vuoden ajan.
Puheenjohtajakautensa aikana Suomi ohjaa Arktisen neuvoston työtä tavoitteenaan vakauden säilyttäminen ja arktisen yhteistyön vahvistaminen. Puheenjohtajakaudella Suomen maakuvaa vahvistetaan ja arktista osaamista tehdään tunnetuksi.
Puheenjohtajakauden koordinaatio ulkoministeriössä
Puheenjohtajakauden ohjelman valmistelussa Suomi on konsultoinut Arktisen neuvoston jäsenmaita ja alkuperäiskansajärjestöjä yhteistyössä koko valtionhallinnon kanssa. Ohjelma keskittyy arktisen alueen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen sekä kestävään kehitykseen. Kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.
Ulkoministeriö koordinoi Suomen puheenjohtajakauden toimintaa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Talouskysymyksissä tehdään yhteistyötä Arktisen talousneuvoston kanssa.
Useita kokouksia Suomessa – ympäristövastuullisesti
Suomessa järjestetään puheenjohtajakaudella useita virkamies- ja asiantuntijakokouksia, arktisia konferensseja ja seminaareja. Puheenjohtajakausi päättyy arktisten maiden ulkoministerikokoukseen toukokuussa 2019.
Ulkoministeriö ja WWF Suomi ovat yhteistyössä kehittäneet ympäristövastuullisen kokoustamisen –ohjeiston, jota noudatetaan kaikissa ulkoministeriön järjestämissä Arktisen neuvoston kokouksissa. Ohjeistossa huomioidaan tilaajan vastuun kautta muun muassa ruokatarjoilut, hankinnat ja oheisohjelmat.
