Brexitin jälkeen – tavoitteena tiivis yhteistyö
Briteille EU-ero brexit myytiin lupauksilla, jotka eivät voi toteutua. Lisärahaa luvattiin EU:sta. Sieltä sitä tuskin ilmaantuu, eihän unionista eroaminen voi merkitä jäsenyyden tuomien etujen säilymistä, mutta menoista ja vastuista irrottautumista.
Suomelle ja Britanniassa asuville 20 000 suomalaiselle on tärkeää, että yhteistyö Suomen ja Britannian kesken säilyy jatkossakin tiiviinä.
Britannian EU-eron puolesta äänesti 52 prosenttia, sitä vastaan 48 prosenttia. Äänestysprosentti oli 71,8 eli äänensä antoi yli 30 miljoonaa ihmistä. Englanti ja Wales halusivat ulos, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti jäädä.
Suomalaisen oikeuskäytännön kannalta Britanniassa jälkikäteen käyty keskustelu EU-jäsenyyskansanäänestyksen neuvoa-antavuudesta tai sitovuudesta tuntui oudolta.
Yhtä lailla kummeksutti keskustelu siitä, tuleeko myös parlamentin hyväksyä eroaminen. Suomessa eduskunta on tiiviisti mukana EU-päätöksenteossa, joten oma parlamentarismimme on tyystin erilainen kuin brittiläinen common law -kulttuuri.
– Oikeusvaltion ja demokratian kannalta kyse on tietysti isosta asiasta: mikä on toimeenpanovallan, hallituksen, ja lainsäädäntövallan, parlamentin, suhde, sanoo käydystä brittikeskustelusta Juha Raitio, Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori.
Lopulta Britannian korkein oikeus päätti, että parlamenttia oli kuultava. Britannian eroilmoitus Eurooppa-neuvostolle tuli 29.3. jolloin alkoi juosta kahden vuoden neuvotteluaika EU-sopimuksen 50. artiklan mukaisesti.
EU:ssa erosopimus ei vaadi yksimielisyyttä, vaan päätöksen tekee neuvosto määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Jos sopimus kahdessa vuodessa syntyy, aletaan neuvotella kauppasopimuksista. Se kestää oletettavasti vuosia.
Ellei erosopimusta määräajassa synny, Britanniasta tulee vain EU:n ulkopuolinen maa – elleivät sitten Britannia ja yksimielinen Eurooppa-neuvosto päätä jatkaa määräaikaa.
Avoimena on, miten järjestyy Skotlannin ja Pohjois-Irlannin asema, nehän olisivat halunneet jäädä EU:hun. Korkein oikeushan linjasi, ettei alueparlamenteilla ole veto-oikeutta Britannian päätökseen erota EU:sta.
Useampi sopimus?
Mitä tapahtuu Britannian 8. kesäkuuta parlamenttivaalien jälkeen? Tuleeko lopulta kaksi tai kolme sopimusta: erosopimus, siirtymäaikaa ja -neuvotteluja koskeva sopimus (kahden vuoden määräajassa) ja varsinainen kauppasopimus?
– Ainakin toistaiseksi unionin 27 jäsenmaata ovat olleet yksimielisiä siitä, että ensin neuvotellaan vain erosopimus. Mutta millainen, se on vielä täysin auki, sanoo Raitio.
– Tilannetta eivät varsinaisesti helpota Britannian ristiriitaiset neuvottelutavoitteet, kuten halu poistua tulliliitosta, mutta pysytellä tullitariffeitta toimivalla alueella. Kauppasopimukseenkin malleja on useita, joista yksikään tuskin sopii. Ainoa mitä nyt tiedetään, on se, että neuvotteluista tulee vaikeat, toteaa Raitio.
Niin EU:ssa kuin Suomessa pyritään siihen, että Britannian ero aiheuttaisi kummallekin osapuolelle mahdollisimman vähän haittaa. Suomella on samat huolet kuin muillakin unionissa, siksipä sen yhtenäisyyden puolustamisessa on oltava aktiivinen.
– Suomelle EU-jäsenyys on paitsi turvallisuuspoliittinen valinta, tärkeä myös euron, vapaan matkustamisen, roaming-maksujen ja Erasmus-vaihdon takia.
Isot huolet jäävät
Globaalit huolet lähivuosina tuskin poistuvat, enempää unionilta kuin Britannialta. Pikemmin päinvastoin: muuttoliike on pysyvää – Keniassa asuu yli miljoona somalia – ja Afrikan kuivuus pahentaa tilannetta ja painetta Eurooppaan, kun ilmastonmuutos tekee asuinalueista asumiskelvottomia.
Britannialle jää lähtiessään maksettavaa yhteiseen kassaan. Kehitysmaatuki Afrikkaan tai maksuvelvoitteet Turkille ovat sitoumuksia, joista ei voi vain irrottautua. Entäpä ydinjäte, jota Britanniaan on viety? EU olettaa sen jäävän brittien hoidettavaksi.
– Unionissa on ottajia esimerkiksi Britanniassa nyt sijaitsevalle EU:n lääkevirastolle. Myös Suomea se kiinnostaisi, sanoo Sari Rautio ulkoministeriön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksiköstä.
Keskeisiä asioita brexit-neuvotteluissa ovat Raution mukaan ihmisten oikeudet ja kauppa-asiat. Tiivis yhteistyö Britannian kanssa on Suomenkin etu. Vaikka pankkeja on jo siirtymässä Lontoon Citystä Frankfurtiin, Britannialla on myös unionin kannalta ylivertaista kapasiteettia.
– Britannian sotilaalliselle puolustuskyvylle unionilla olisi käyttöä, samaten maan mahtavan suurelle tiedustelukyvylle, huomauttaa yksikönpäällikkö Rautio.
Rautio ja Juha Raitio ovat samanmielisiä siitä, että tullimuuri olisi hankala asia. Britannialle itselleen se olisi pahinta myrkkyä. Sopiikin toivoa – niin Britanniassa, EU:ssa kuin Suomessa – että neuvottelut sujuvat realistiselta pohjalta, kaikkien eduksi.
