Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 16.4.2019

Kuukauden kysymys: Mitä Brexitille myönnetty lisäaika merkitsee EU:n toiminnalle, Timo Miettinen?

Iso-Britannia aloitti artikla 50:n mukaisen menettelyn Euroopan unionista eroamiseksi vuonna 2017. Sen oli määrä päättyä eroon viimeistään maaliskuun lopussa 2019. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä Britannian parlamentti ei saanut hyväksyttyä Britannian hallituksen ja EU:n neuvottelemaa erosopimusta. Koska molemmat osapuolet haluavat välttää sopimuksettoman eron eli niin sanotun kovan brexitin, on myönnetty lisäaikaa 31.10. saakka ratkaisun löytämiseksi.

Timo Miettinen on tutkija Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa, Helsingin yliopistossa.
Timo Miettisen analyysejä brexitistä ja muista EU-asioista voi seurata Twitterissä: @TimoMiettinen.

Mitä uuden lisäajan aikana tapahtuu?

Britannialle myönnetty kuuden kuukauden lisäaika tarkoittaa, että maa pysyy oikeudellisesti EU:n täysvaltaisena jäsenenä siihen asti, kunnes erosopimus saadaan allekirjoitettua. Tämä voi tapahtua jo ennen lokakuuta 2019, jos parlamentti pääsee yhteisymmärrykseen eron ehdoista. EU ei lähde neuvottelemaan enää varsinaisen erosopimuksen sisällöstä, mutta se on avoin keskusteluille tulevasta suhteesta.

Britannian parlamentissa käydäänkin nyt keskusteluja siitä, millaisen mallin pohjalta neuvotteluja lähdetään käymään. Ehdotukset uusista vaaleista tai uudesta kansanäänestyksestä ovat edelleen mukana keskusteluissa. Niin kauan kuin erosopimusta ei ole allekirjoitettu, Britannia voi halutessaan myös perua artikla 50:n mukaisen eromenettelyn.

Jos mitään ei kuitenkaan tehdä, edessä on sopimukseton ero.

Entä miten lisäaika vaikuttaa EU:n toimintaan?

Lisäajan myöntäminen Britannialle Eurooppa-neuvoston kokouksessa 10.4.2019 ei ollut itsestään selvää.  Monet maat ovat olleet huolissaan siitä, voiko Britannia käyttää päätösvaltaansa kiristääkseen EU:lta myönnytyksiä erosopimuksen sisältöön. Pelkoa ovat lisänneet joidenkin konservatiivipuolueen edustajien kommentit hankalaksi heittäytymisestä.

Myös pitkät neuvottelut ovat synnyttäneet väsymystä. Monet maat näkevät, että EU:n olisi syytä keskittyä tärkeämpiin haasteisiin kuten protektionismin uhkaan, euroalueen kehittämiseen tai yhteisen puolustuksen vahvistamiseen. Huippukokouksia ei ole rajattomasti, ja Britannian EU-eroon keskittyminen vie aikaa ja energiaa.

Pitkään lisäaikaan liittyvien riskien kannalta on tärkeää ymmärtää, mitkä päätökset vaativat yksimielisyyttä ja missä toimitaan niin sanotun määräenemmistöpäätöksen mukaisesti. Kun Britannia on täysivaltainen jäsen, se pystyy käyttämään valtaa erityisesti yksimielisyyttä vaativissa kysymyksissä. Näitä ovat esimerkiksi yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset, kansalaisten oikeudet ja EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvä päätöksenteko.

Britannia ei sen sijaan pysty estämään esimerkiksi uuden komission nimityksiä toukokuun eurovaalien jälkeen. Se joutuu myös osallistumaan eurovaaleihin, ellei erosopimusta saada allekirjoitettua ennen  22. toukokuuta.

Pääministeri Theresa May otti Eurooppa-neuvoston myöntämän lisäajan vastaan ja ilmoitti Britannian pyrkivän mahdollisimman pikaiseen eroon. Kuva: Euroopan unioni

Britannian ja EU:n väliseen sopimukseen on myös kirjattu, että osapuolten tulee toimia hyvässä hengessä. Tilannetta seurataan kesäkuun EU-huippukokouksessa.

Lisäajan myöntäminen lokakuun 2019 loppuun ei sisällä EU:n näkökulmasta ylitsepääsemättömiä riskejä. Uuden komission on määrä astua tehtäväänsä 1. marraskuuta 2019, jolloin Britannian ei tarvitsisi nimittää uutta komissaaria. Britannian osallistuminen eurovaaleihin tarkoittaa, että EU-parlamentti on toimintakykyinen ja oikeudellisesti pätevä niin kauan kuin Britannia on jäsen.

Keskeisin huoli on liittynyt EU:n rahoituskehysneuvotteluihin. EU:ssa budjettikehys ei seuraa suoraan parlamentin viisivuotiskautta, vaan se tehdään 7 vuodeksi kerrallaan. Seuraavan rahoituskehyksen on määrä alkaa vuoden 2021 alussa. Britannia voisi halutessaan estää rahoituskehyksen hyväksymisen.

Britannia ei kuitenkaan pysty estämään rahoituskehystä koskevia neuvotteluja. Komissio on jo julkaissut suuntaviivoja rahoituskehyksen muodostamiseksi, ja neuvotteluja tullaan jatkamaan sektorikohtaisesti Suomen puheenjohtajuuskauden aikana vuoden 2019 lopulla.  Lopulliset päätökset on määrä tehdä huhtikuun 2020 huippukokouksessa, jolloin Britannia ei olisi enää jäsen.

Kyse on molemminpuolisesta intressistä: on tiedettävä, suunnitellaanko rahoituskehys 27:n vai 28:n maan tarpeisiin.

EU:ssa ei ole tällä hetkellä meneillään sellaisia merkittäviä uudistuksia, jotka edellyttäisivät perussopimusten muuttamista ja siten yksimielisyyttä. Merkittävimmät aloitteet liittyvät euroalueen kehittämiseen, jossa päätökset tehdään pääosin euromaiden kesken. Puolustusyhteistyön rakentaminen on ollut joustavaa ja maat ovat saanet valita, lähtevätkö mukaan.

Monet ovat kritisoineet EU:ta siitä, että sen olisi tullut asettaa tiukemmat ehdot lisäajan myöntämiselle esimerkiksi toisen kansanäänestyksen muodossa. EU on kuitenkin suvereenien valtioiden liitto ja puuttuminen Britannian sisäpolitiikkaan näin tärkeässä päätöksessä olisi diplomatian pelisääntöjen vastaista.

Timo Miettinen

Kirjoittaja on on yliopistotutkija ja projektijohtaja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

Seuraa meitä