Saavutettavuustyökalut

Kuva: Eurooppatiedotus/Matti Peltoperä
Uutinen 5.6.2017

EU:n tulevaisuuskeskusteluun on aika saada sisältöjä

EU-komission Suomen-tiedotustoimiston järjestämä Citizen’s dialogue -tilaisuus pidettiin torstaina 1.6.2017 Eurooppasalissa Helsingissä. EU:n tulevaisuudesta paikalla keskustelemassa olivat komissaari Corina Creţu ja  varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

EU:n tulevaisuus on nyt paljon valoisampi kuin pari vuotta sitten, sanoo Euroopan komission työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Perustelujakin häneltä löytyy.

Tuolloin talouskriisi oli EU:ssa vielä päällä, ja kriisi muutti ihmisiäkin. Vuosi sitten unionissa elettiin yhä jonkinlaista olemassaolon kriisiä. Sitten tuli Britannian EU-ero brexit ja muutti kaiken.

– Tavalliset ihmiset ovat kuluneen vuoden aikana ruvenneet miettimään, onko tosiaan tarpeen purkaa kaikki rakennettu. Nyt on alettu nähdä EU:n hyviä puolia.

Euroopan komission työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Saman allekirjoittaa aluepolitiikasta vastaava komissaari Corina Creţu. Hänen mielestään kaikilla EU-maiden kansalaisilla on myös vastuu osallistua unionin kehittämiseen osallistumalla EU:n tulevaisuuden hahmotteluun.

– Kuluneiden 25 vuoden kehitys unionissa on ollut nopeampaa kuin olisin ikinä uskonut, sanoo Romaniasta kotoisin oleva komissaari.

Kansalaiskeskustelussa suomalaisten kanssa molemmat komission jäsenet tietysti pohtivat, miten brexit tulee sujumaan. Jyrki Katainen muistuttaa, että Britannian lähdön jälkeen meillä ei ole enää vanhaa EU:ta vaan 27 jäsenmaan unioni. Mikä on sen uusi sisältö ja suunta?

– On ollut hyvä huomata, että ainakin suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat kiinnostuneita sosiaalisesta vastuusta. EU:n ulkoministerin Federica Mogherinin kanssa sitten mietitään, miten unionin yhteistä puolustusta tulisi hoitaa, kuvailee komission varapuheenjohtaja.

Aluepolitiikan komissaari Creţu linjaa unionin lähtökohtia brexit-neuvottelujen osalta tiukasti. Hän sanoo, ettei Britannian tule ottaa esimerkiksi aluepolitiikan sovittuja maksuosuuksiaan rangaistuksena, vaan muistaa se tosiasia, että niistä on unionissa yhdessä neuvoteltu ja päätetty.

– Britannia ei voi vain ilmoittaa irrottautuvansa sovituista maksuista vuonna 2019, kun eroneuvottelut ovat päätöksessä ja brexit-sopimuksen tulisi olla valmis.

Kuluneiden 25 vuoden kehitys unionissa on ollut nopeampaa kuin olisin ikinä uskonut, sanoo Romaniasta kotoisin oleva komissaari Corina Creţu.

Corina Creţu pitää unionin yhdentymistä tärkeänä etenkin sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Hänestä olisi tärkeää, ettei unionimaiden kaupunkeihin syntyisi maahanmuuttajien ghettoja.

Komissaari harmittelee, että nuori sukupolvi tuppaa ottamaan EU:n tarjoamat edut itsestäänselvyytenä, mitä ne eivät ole.

– Unionin yhtenäisyyden vaalimiseksi korostaisin, että tänä päivänä nuorilla on monta syytä mennä Erasmus-vaihtoon myös esimerkiksi Belgradin tai Sofian yliopistoihin, ei vain vauraiden pääkaupunkien kuten Brysselin, Wienin tai Helsingin yliopistoihin.

Siilinjärveltä kotoisin oleva Jyrki Katainen komppaa komissaari Creţua leveästi hymyillen, omakohtaisesta kokemuksestaan.

– Erasmus on loistava systeemi. Se muutti elämäni. Muistuttaisin, että sama systeemi on käytössä myös opettajille. Näin se voi muuttaa paljon myös koulujen elämää.

Jyrki Kataisella on kaksikin ohjetta kansalaiskeskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Ihmisten tulisi olla aktiivisia omassa lähiympäristössään ja kertoa muille omista näkemyksistään.  Ja vaikka kansalaiskeskustelua käydään, on Jyrki Kataisella terveisiä myös Suomen hallitukselle.

– Sen tulisi tässä suurten muutosten ajassa olla nyt hyvin aktiivinen.

Kansalaisille, kansalaisjärjestöille, komissiolle itselleen ja muillekin unionin toimielimille sekä yrityksille ja hallituksille Kataisella on myös yksi yhteinen ohje ja toivomus.

– Nyt olisi ryhdyttävä luomaan sisältöä EU:n tulevaisuuden visiointiin. Tuokaa lisää visioita ja ehdotuksia – eivät ne komission tulevaisuuspaperissa maaliskuussa esitetyt viisi skenaariota ole ainoat – todellakaan!

Seuraa meitä