Saavutettavuustyökalut

Kuva: Max Lakutin, Unsplash

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen.

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen edustuston asiantuntijat.

EUE-kolumni 25.8.2017

Jätesäädökset: kiertotalouden kivijalka

Komissio vie tarmolla eteenpäin laajaa kiertotalouspakettiaan, jolla tavoitellaan raaka-aineiden pidempiaikaista hyödyntämistä tuotannossa, kulutuksessa ja palveluissa.

Kiertotalouspaketti on osa suurempaa kokonaisuutta, joka pitää sisällään myös globaaleja ilmasto- ja ympäristötavoitteita sekä kestävän kehityksen tavoitteita. Keinot laajan kokonaisuuden toimeenpanemiseksi ovat lukuisat. EU:n kiertotaloustyön kivijalka on kuitenkin jätesäädöksissä.

Jätesäädöspaketin käsittely aloitettiin neuvostossa ensimmäisen kerran José Manuel Barroson komission antamasta esityksestä Italian ollessa puheenjohtajuusvuorossa ja uudelleen Jean-Claude Junckerin komission antamasta tarkistetusta muutosesityksestä Hollannin pj-kaudella. Nyt ollaan vaiheessa, jossa Viro jatkaa Maltan kaudella aloitettua parlamentin, neuvoston ja komission välistä niin kutsuttua kolmikantaneuvottelua tavoitteena saada aikaan sopimus säädösten sisällöstä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kiertotalouden symboliksi nousseista kierrätystavoitteista ei ole vielä neuvotteluissa päästy keskustelemaan. Romuttuuko kiertotalous, mikäli EU-alueella ei kierrätetäkään muovia 55, 75 tai 65 prosenttia vuoteen 2025 mennessä? Kansalaisjärjestöt ja media ovat julistaneet Euroopan parlamentin kunnianhimoiseksi ja jäsenmaat kunnianhimottomiksi.

Muutos vie aikaa

Viro on kaiken kaikkiaan seitsemäs neuvoston puheenjohtajamaa, jonka agendalla jätesäädöspaketti ja kiertotalous näkyvät, mikä johtuu muutosehdotuksen laajuudesta. Ehdotus sisältää lukuisia kysymyksiä, joita on mahdoton ohittaa, kun halutaan hyvää lopputulosta.

Marika Paavilainen on ympäristöalan erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa. Kuva: EUE
Marika Paavilainen on ympäristöalan erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa. Kuva: EUE

Tarkistettavana on muun muassa yhdyskuntajätteen määritelmä ja eri jätelajien ja kierrätysmäärien laskentamenetelmät. Niiden avulla halutaan varmistaa, että tiedot jätteistä ja kierrätyksestä ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka katsovat, että kiertotaloutta kohti edetään EU-alueella vain, jos jokainen jäsenmaa voi suoriutua asetetuista tavoitteista, mikä saattaa edellyttää eritahtisuutta. Tämä on mielestämme etenemistä kohti eurooppalaista ratkaisua.

Maiden ongelmat ovat erityisiä. Esimerkiksi Suomi kamppailee muovin erilliskeräyksen järjestämiseksi toimivalla tavalla myös harvaanasutuilla alueilla. Jotkin muut jäsenmaat miettivät, minne sijoittaa kaikki se yhdyskuntajäte, joka nyt menee kaatopaikalle. Kaatopaikkajätehän ei useinkaan ole suoraan myyntikelpoista tavaraa. Jätteen polttoa ei pidetä vaihtoehtona kaatopaikoille, mutta se on ollut usealle maalle keino siirtyä kierrätykseen. Puheenjohtajamaa Viron tehtävänä on neuvotella ja keksiä ratkaisuja jäsenmaiden toisistaan poikkeaviin ongelmiin ja löytää yhteisiä ratkaisuja.

Kierrätystavoitteissa on kyse muustakin kuin siitä, että saadaan lasit, pahvit, muovit, puujätteet, metallit ja kartongit lajiteltua, kerättyä ja syötettyä toimiville kierrätysmarkkinoille. Kierrätystavoitteiden avulla halutaan osoittaa siirtymää kiertotalouteen. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä kertakäyttökulttuurista kulttuuriin, jossa materiaaleja käytetään uudelleen tai korjataan ja jatketaan niiden käyttämistä.


Jätteestä raaka-aineeksi

Kierrätystavoitteissa on kyse muustakin kuin siitä, että saadaan lasit, pahvit, muovit, puujätteet, metallit ja kartongit lajiteltua, kerättyä ja syötettyä toimiville kierrätysmarkkinoille. Kierrätystavoitteiden avulla halutaan osoittaa siirtymää kiertotalouteen. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä kertakäyttökulttuurista kulttuuriin, jossa materiaaleja käytetään uudelleen tai korjataan ja jatketaan niiden käyttämistä.

Taulukko kertoo eri jätevirroille ehdotetuista kierrätystavoitteista vuoteen 2025 ja 2030 mennessä. Siitä näkee myös, että puujätteen kanssa Suomella on melkoisia vaikeuksia. Puupakkausjäte ei ole ainoa ongelmamme, mutta esimerkiksi muovin kierrätyksen ongelma on aivan eri luokkaa. Puupakkausjätteen ongelmamme on rakenteellinen: meillä ei ole jätepuun kierrätysmarkkinoita.

 

Komissio Parlamentti Neuvosto Suomi/ kierrätysaste nyt
2025 2030 2025 2030 2025 2030
Muovi 55 % 60 % 30 %
Puu 60 % 75 % 65 % 80 % 25 % 30 % 5 % – 15 %*
Metallit 75 % 85 % 80 % 90 % 70 % 80 %
Alumiini 75 % 85 % 80 % 90 % 39 % 50 %
Lasi 75 % 85 % 80 % 90 % 65 % 75 %
Yhdyskuntajäte 60 % 65 % 60 % 70 % 55 % 60 %

 

Suomen puujäteongelma liittyy kuormalavoihin, jotka useiden uudelleenkäyttökierrosten jälkeen muodostuvat puupakkausjätteeksi. Puiset kuormalavat ovat painavia ja laskentakaavat kohtelevat niitä meidän mielestämme kankeasti.

Eurooppalainen ratkaisu, kestävä ratkaisu?

Komissio tukee jäsenmaita kiertotalouden toteuttamisessa yhä enenevässä määrin. Tukea annetaan käytännön keinojen kehittämiseen ja käyttöönottoon vahvistamalla kiertotalousyhteistyötä eri tahojen kanssa, tuomalla tukea riskirahoitukseen, jotta innovaatiot eivät tyrehdy alkuunsa sekä vahvistamalla rahoittajien yhteistyötä laajemminkin.

Suomessa kesäkuussa järjestetyssä Maailman kiertotalousfoorumissa komissio oli keskeisessä roolissa keskustelussa Agenda 2030:sta ja kiertotaloudesta ja nosti näin eurooppalaiset kiertotalousratkaisut maailmankartalle. Komission mukaan kiertotalous voisi olla yksi keino toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita, joita toteutetaan kaikilla sektoreilla paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. – aivan niin kuin kiertotalouttakin. Tästä näkökulmasta kierrätystavoitteet määrittävät suunnan, jota kohti voidaan edetä eri tahtiin mutta kuitenkin sovituilla aikatauluilla.

Viro hakee eurooppalaista, korkeaa ja realistista, tasoa kierrätystavoitteille: kaatopaikkojen määrät alas, muovi, metallit, alumiinit, paperit, lasit kierrätykseen. Näiden toimien tulisi näkyä kiertotalouden indikaattoreissa, kun komissio esittelee vuoden 2019 loppuun mennessä saavutettuja tuloksia.

Hyvällä jätehuollolla voidaan merkittävästi vauhdittaa talouskasvua ja lisätä työpaikkoja. Sen avulla säästetään arvokkaita resursseja, vältetään kalliita puhdistustoimia ja ehkäistään terveysongelmia. Jätehuolto on kuitenkin vain osa kierrätysratkaisuja ja kiertotaloutta. Arvioiden mukaan kokonaisuutena tarkastellen kiertotalouden arvonlisä esimerkiksi Suomen kansantalouteen vuoteen 2030 mennessä voisi olla vähintään kolme miljardia euroa vuosittain.

Marika Paavilainen
Kirjoittaja on ympäristöalan erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

Kirjoittajasta

EUEkirjoittaja
EUEkirjoittaja

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen pysyvän EU-edustuston asiantuntijat.

Seuraa meitä