EU-tulevaisuuskeskustelu houkutteli Turussa täyden salin
Turussa elokuun lopulla yhteistyössä Europe Direct Varsinais-Suomen kanssa järjestetty Suomi ja EU:n tulevaisuus -tilaisuus avasi koko syksyn ja tulevan kevään jatkuvan kiertueen. Kiertueen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus kansalaiskeskusteluun poliitikkojen ja asiantuntijoiden kanssa EU:n tulevasta suunnasta ja Suomen roolista eurooppalaisessa yhteistyössä.
Keskustelujen pohjana toimii komission viime maaliskuussa julkaisema valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, joka esittelee useita eri skenaariota yhteistyön mahdollisista suunnista.
EU:n puolustusyhteistyön tulevaisuus vahvasti asialistalla
Komissio julkaisi kesäkuussa tulevaisuuskeskusteluun liittyen pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen tulevaisuudessa. Turun tilaisuudessa puolustusyhteistyöhän liittyvät kysymykset nousivatkin vahvasti esille.
-Puolustuskysymykset ovat EU:n agendalla nyt vahvemmin kuin koskaan aiemmin, tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista kertoi.
-Taustalla ovat muutokset EU:n turvallisuusympäristössä kuten Krimin ja Ukrainan tilanne, brexit sekä muutokset USA:n uuden presidentin Donald Trumpin valitsemisen myötä. Ulkopoliittisen korkean edustajan Mogherinin mukaan EU:n pehmeä voima ei enää riitä. EU:n uudessa globaalistrategiassa onkin nähtävissä iso muutos aiempaan. Nyt painoa on pohdinnoissa siitä miten EU:n tulisi suojella itseään ja kansalaisiaan, Iso-Markku summasi.
Suhtautumisessa puolustusyhteistyön kehittämiseen tulevaisuudessa on kuitenkin EU:n sisällä merkittäviä eroja jäsenmaiden välillä.
– Saksan ja Ranskan yhteistyö on tärkeä. Aktiivisia yhteistyön kehittäjiä ovat myös Suomi, Alankomaat ja Italia. Myönteisesti suhtautuvat Espanja, Slovakia, Tšekki ja Viro. Varauksellisia puolustusyhteistyön kehittämisen suhteen ovat puolestaan Ruotsi, Irlanti ja Itävalta. Kielteisimmin suhtautuu Puola ja Iso-Britannia on kauimpana ulkokehällä.
– On hyvä muistaa, että Ison-Britannian lähtö EU:sta tekee ison loven EU:n budjettiin ja tämä vaikuttaa myös puolustusyhteistyöhön. EU:n puolustusyhteistyö ei myöskään korvaa Natoa. EU:n perinteisellä kriisinhallinnalle on tulevaisuudessa edelleen kysyntää, ehkä enemmänkin, Iso-Markku muistutti.
-Odotimme Turun tilaisuudessa maahanmuutto- ja turvallisuuskysymysten nousevan esille, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. EMU ja brexit puhuttivat sitäkin enemmän, tiedottaja Juhana Tuomola kertoo.
Talous- ja rahaliiton näkymistä alustanut komission Suomen-edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Vesa-Pekka Poutanen huomioikin EMUn piirissä tapahtunen kehityksen.
– EMUn piirissä on jo saavutettu paljon. On tullut paljon lisää yhteistä valvontaa, rakennetaan pankkiunionia ja on esitetty yhteistä talletussuojaa. Yhteisvastuu EMUn piirissä ei tulevaisuudessakaan tarkoittaisi sitä, että vapaaratsastajat voisivat olla mukana. Ja on hyvä muistaa, että vaikka tavoitteena on periaatteessa kaikkien jäsenvaltioiden liittyminen talous- ja rahaliittoon, mikään jäsenmaa ei ole lähtenyt mukaan pakosta, Poutanen kokoaa.
Kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) katsoi, että vaikka EU:n agendaa ovat viime vuosina dominoineet lähinnä talouskriisi ja turvapaikkapolitiikka, on brexit kuitenkin EU:n lyhyen tähtäimen suurin haaste. Virolainen puolusti myös EU:n yhtenäisyyttä ja piti Puola ja Unkaria huonoina esimerkkeinä jäsenmaista, jotka eivät ole yhteisiä arvoja noudattaneet.
-Kuten tähänkin saakka niin jatkossa EU etenee eritahtisesti. Siitä esimerkkinä ovat euro ja Schengen. Brexitin seurauksena EU27 on selvästi tiivistämässä yhteistyötään. EU:ssa tarvitaan nyt roimia uudistuksia ja yhteinen EU27:n tahtotila viedä niitä eteenpäin, Virolainen visioi.
Seuraava Suomi ja EU:n tulevaisuus -tilaisuus järjestetään Lahdessa 9.10. Silloin teemoina ovat EMU ja EU:n sosiaalinen ulottuvuus.
