Miten EU voi torjua hybridiuhkia?
Hybridiuhat herättävät yhä laajemmin keskustelua, kun Euroopan turvallisuustilanne on muutoksessa ja Eurooppalainen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus käynnistää toimintansa Suomessa.
Mitä hybridiuhat ovat?
Hybridiosaamiskeskuksen määritelmän mukaan hybridiuhilla tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla valtiolliset tai ei-valtiolliset toimijat pyrkivät vahingollisesti vaikuttamaan kilpailijoidensa, vastustajiensa tai uhkiksi kokemiensa kohteiden toimintaan. Keinot voivat vaihdella terrorismista logistiikkaketjujen vahingoittamiseen, kaupankäynnin hankaloittamiseen tai yleisen turvallisuudentunteen vähentämiseen.
Teknologian kehittyessä erityisesti kyberterrorismi ja informaatiosota saavat aikaan yhä suurempia vahinkoja, kun kohteiden tietoturva-aukkoja ja sananvapautta pyritään käyttämään hyväksi. Jean-Claude Junckerin vuotuisen, Euroopan unionin tilaa koskevan puheen mukaan Euroopassa koettiin viime vuonna yli 4000 haittaohjelmistojen hyökkäystä päivässä.
”Kyberiskut voivat olla suurempi uhka demokratian ja talouden vakaudelle kuin aseet ja panssarivaunut.” – Jean-Claude Juncker, Euroopan komission puheenjohtaja (2017)
Tutkija ja sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan informaatiosodalla on kaksi tehtävää: valtion maineen mustaaminen sekä liittoutumien syntymisen estäminen tai heikentäminen. Nousevana trendinä on yksilöihin ja ei-valtiollisiin toimijoihin vaikuttaminen, sillä nämä ovat helpompia kohteita avoimissa yhteiskunnissa. Äärimielipiteiden vahvistaminen ja kansalaiskeskustelun vääristäminen on yksi useimmista käytetyistä informaatiosodan keinoista, ja kohteina hyödynnetään tyypillisesti tyytymättömiä yksityishenkilöitä. Tämä tekee Jantusen mukaan informaatioiskujen torjunnan vaikeaksi, sillä näkyvän provosoinnin sijaan ne ilmenevät usein hienovaraisesti tehtynä ja vaikeasti havaittavana vaikuttamisena.
EU-Nato –yhteistyöllä hybridiuhkia vastaan
Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Maria Blässarin mukaan puolustustyö, johon myös hybridiuhkien torjunta lukeutuu, on yksi dynaamisimmin kehittyvistä alueista Euroopan unionissa. Brexit-äänestyksen jälkeen EU hakee uutta suuntaa ja pohtii tulevaisuuden puolustustaan muun muassa EU-Nato –yhteistyön kautta.
Jako EU:n pehmeisiin ja Naton koviin vaikuttamisen keinoihin on Blässarin mukaan vanhentunut, sillä turvallisuutta tulisi parantaa näiden kahden yhdistelyllä ja yhteistyöllä. EU:n puolustuksen tulevaisuutta vuoteen 2025 mennessä pohditaan komissiossa parhaillaan kolmen eri skenaarion avulla. Niissä EU-Nato –yhteistyö syvenee kevyestä integraatiosta kohti yhteisen puolustuksen luomista.
EU:n vakauttava rooli
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D) näkee EU:lla olevan vahvaa osaamista puolustusasioissa, vaikka viime aikojen tapahtumat ovat saattaneet heikentää unionin uskottavuutta. EU:n ja Naton välisessä yhteistyössä korostuu hänen mukaansa EU:n vakauttava rooli diplomatian ja rauhaa edistävien arvojen kautta. Koska uhat kohdistuvat yhä useammin länsimaiden parhaisiin arvoihin, kuten sananvapauteen ja avoimuuteen, on myös laaja yhteiskunnallinen yhteistyö yhä tärkeämpää näiden torjunnassa.
Heidi Hautala (Greens, EFA) pysyy samoilla linjoilla ja toteaa oikeusvaltioiden periaatteiden vahvistamisen olevan yksi laaja-alaisimmista vaikuttamisen keinoista hybridiuhkia vastaan. Lisäksi erilaiset aiheeseen erikoistuneet tutkimuslaitokset, kuten strategiseen viestintään erikoistunut StratCom, ansaitsevat hänen mukaansa enemmän tukea tulevaisuudessa.
Algoritmeilla kyberhyökkäyksien torjuntaa
Jaakonsaari kannustaa yksityisten toimijoiden osallistumista erityisesti kyberhyökkäysten torjuntaan. Esimerkiksi valeuutisia tulisi hänen mielestään torjua ensisijaisesti algoritmien avulla, sillä valtiollisella tasolla on tähän on heikommat vaikutusmahdollisuudet. ”Jaksan uskoa että algoritmit eivät ole pelkästään matikkaa, ne ovat politiikkaa”, hän toteaa.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan erityisesti Suomella riittää osaamista kyberhyökkäyksien torjuntaan. Korkean tason IT-osaaminen ja maan hyväksi havaittu kokonaisuusturvallisuusmalli ovat olleet merkittäviä syitä siihen, että uusi hybridikeskus sijoitettiin Suomeen. Keskus panostaa toiminnassaan strategiseen tutkimukseen, monikansallisten verkostojen luomiseen sekä EU-Nato –yhteistyön mahdollistamiseen hybridiuhkien torjunnassa (lue lisää hybridiosaamiskeskuksesta täällä).
”Tulevaisuus on täällä tänään, menneisyys vasta edessä”
Miten hybridiuhkia voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuudessa? Jantusen mukaan disinformaatio ei ole koskaan syy, vaan oire jostakin; esimerkiksi propaganda ja valeuutiset kumpuavat usein poliittisesta hajautumisesta ja polarisaatiosta. Vastakkainasettelun ja äärimielipiteiden sijaan yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi panostaa rakentavaan keskusteluun ja kriittiseen medialukutaitoon.
Venäjällä on Smithin mukaan sanonta: ”tulevaisuus on täällä tänään, menneisyys vasta edessä.” Ajatelman mukaisesti hän painottaa laajan kokonaiskuvan ymmärtämistä hybridiuhkien ennaltaehkäisyssä. Koska hybridiuhat syntyvät aina historian tapahtumista, on menneisyyttä tutkittava kriittisesti ja pohdittava nykyhetken valintojen vaikutusta tulevaisuuteen.
Smith korostaa hybridiosaamiskeskuksen tutkimuksen kohdistuvan Venäjän lisäksi myös muihin autoritäärisiin valtioihin, joiden uuden statuksen etsimistä tulisi ymmärtää hybridiuhkien ennaltaehkäisemiseksi.
Seuraa hybridiosaamiskeskusta sekä yleistä keskustelua Twitterissä: @HybridCoE ja #HybridThreats
Lähteet:
Jean-Claude Junckerin linjapuhe Euroopan Unionin tilasta 2017
