Saavutettavuustyökalut

Kuva:
Uutinen 18.9.2017

Arktista asiaa, Itämeri-tietoa ja teetippiä – valtionavustukset Eurooppa-tiedottamisen tukena

Eurooppatiedotus jakaa vuosittain kansalaisjärjestöille valtionapuja Eurooppa-tiedottamiseen. Vuonna 2016 valtionapua jaettiin 40 hankkeeseen.

Valtionavustuksen tarkoituksena on lisätä Euroopan unioniin liittyvää tietoutta Suomessa. Kansalaisjärjestöillä on tämän tiedon lisäämisessä ja siihen liittyvän keskustelun edistäjänä tärkeä rooli.

Pyrkimyksenä on myös edistää  Eurooppa-tiedottamista, joka lisää kansalaiskeskustelua EU:n ajankohtaisista aiheista

Viime vuonna valtionapua jaettiin yhteensä 374 000 euroa 40 hankkeeseen, joista 39 toteutui. Joukossa oli hyvin erilaisia järjestöjä, jotka  edustivat varsin hyvin suomalaista kansalaisyhteiskunnan kirjoa.

Vuoden 2016 hakukierroksen painopisteitä olivat erityisesti muuttoliike ja EU:n suhteet lähinaapureihin, pohjoismainen yhteistyö ja EU, EU ja arktinen sekä EU ja Itämeri. Muihin painopisteisiin kuuluivat talouskysymykset kuten työllisyys, talous- ja rahaliiton kehittäminen ja EU:n ja USA:n neuvottelut investointi- ja vapaakauppasopimuksesta (TTIP) sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka.

”Uudistimme valtionavun sääntöjä syksyllä 2015. Mm. palkkakuluja ja hallintomenoja hyväksyttiin nyt ensi kertaa tukikelpoisiksi. Tämä on toivottavasti tukenut järjestöjen työtä ja edistänyt mahdollisuuksia viestiä Eurooppa-kysymyksistä”, tiedottaja Juhana Tuomola kertoo.

Viime vuoden hankkeita koskeva tarkastustyö on nyt saatettu loppuun ja tuloksia voi pitää hyvinä. Joukossa on useita erittäin hyvin onnistuneita hankkeita. Samoin myös hankkeiden teemojen kirjo on laaja.

TTIP ja terveys

Yksi viime vuonna tukea saanut järjestö on Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, jonka tiedotushanke käsitteli TTIP-sopimuksen vaikutuksia terveyssektoriin.

”Seuraamme tiiviisti EU:n kehitysyhteistyölinjauksia, EU:n rauhantyötä ja mm. lobbaamista EU-tasolla. Monet terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ja niitä koskevat päätökset tehdään vähintään osittain EU-tasolla, joten EU:n päätöksenteko ja linjaukset kiinnostavat kyllä, enemmän kuitenkin vaikuttamistyössä ja viestinnässä kuin päivittäisessä tekemisessä”, toiminnanjohtaja Salla Nazarenko toteaa.

”Rahallisesti hankkeet eivät ole olleet suuria, mutta ne ovat tuoneet meille näkyvyyttä, verkostoja ja kiinnostavia uusia yhteistyökumppanuuksia. Tiedotustuen hakeminen ja raportointi on ollut mielestämme riittävän yksinkertaista ja yhteydenpito virkamiehiin joustavaa ja helppoa.”

Viestintähankkeiden kirjo on moninainen ja monikielinen.

EU, asevienti ja turvallisuus

SaferGlobe ry ajatushautomo, joka nostaa esille rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.  Järjestö toteutti viime vuonna kaksi hanketta Eurooppatiedotuksen tuella. Yksi hanke koski eurooppalaista asevalvontaa, toinen kriisinhallintaa ja Euroopan sisäistä turvallisuutta.

”Eurooppa on meille keskeinen teema, sillä monet erityisesti turvallisuuden teemat nivoutuvat Suomessa eurooppalaiseen ulottuvuuteen. Käsittelemme mm. Euroopan asevientiä, EU:n kriisinhallintaa, EU:n globaalistrategiaa yms”, toiminnanjohtaja Maria Mekri kertoo.

”Tuki Eurooppa-tiedottamiseen on monena vuonna mahdollistanut projekteja, joita emme olisi voineet viedä eteenpäin muuten. Erityisen tärkeä on ollut tiedotustuen merkitys uusien teemojen ja avausten tekemisessä. Isompaa rahoitusta voi saada, kun on jo tehnyt jotain aiheeseen liittyvää.”

”Koska olimme tehneet tuella useampia julkaisuja EU:n kriisinhallinnasta, pystyimme viemään osaamisemme H2020-rahoitteeseen ”Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conflict Prevention” (IECEU- projektiin), jonka partnerina nyt olemme. Tuo H2020-projekti taas on luonut meille kansainvälistä näkyvyyttä.”

Mekri huomioi myös valtionavustukseen liittyvän byrokratian. Hänen mukaansa hakuprosessi on itsessään aika suoraviivainen, mutta byrokratia on hieman hankalaa. Erityisesti erillinen tilinpito ja tilintarkastus tuottaa paljon kuluja suhteessa saadun tuen määrään. ”Byrokratialtaan tiedotusprojektit ovat näin yhtä vaativia kuin 30 000 euron projektit, vaikka tukisummat ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä eli noin 3000-10 000 euroa”, Mekri toteaa.


Hankkeiden tuottamaa aineistoa

Centrum Balticum

Laajan turvallisuuden verkosto WISE ry

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

Maaseudun sivistysliitto ry

Safer Globe ry:n hanke

Vasemmistofoorumi ry

Yhteiset lapsemme ry

 

Vuoden 2018 valtionapujen haku aukeaa näillä näkymin loppuvuodesta.

 

 

Seuraa meitä