Kuva: Euroopan komissio

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen.

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen edustuston asiantuntijat.

EUE-kolumni 3.11.2017

Minne menet, eurooppalainen liikennepolitiikka?

Kerro, kerro kuvastin, miltä näyttää eurooppalainen liikenne vuonna 2050? Onko kapteeni komentosillallaan historian pölyttämä, täyttyykö taivas droneista ja tarttuvatko ihmisen kämmenet enää auton rattiin?

EU-puheenjohtajamaa Viro on nostanut digitalisaation unionin agendalle monilla eri tavoilla, myös liikennesektorilla. Ensimmäisenä puheenjohtajuuskautenaan Viron päämääränä on kesyttää liikenteen digitalisaatio yhteen kehykseen, neuvoston päätelmiin, asettaa neitseelliselle maaperälle kylttejä, jotka viitoittavat kulkijoita kohti uutta uljasta maailmaa. Sellaista maailmaa, jossa digitalisaation avulla liikenne aiheuttaa vähemmän päästöjä, käyttäjille voidaan tarjota parempaa palvelua ja Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa.

Liikennepolitiikka on astumassa suureen aikaan. Odotusarvo on, että uusi aikakausi on entistä parempi. Euroopan komission (DG MOVE) järjestää yhdessä PJ-maa Viron kanssa liikenteen digitalisaatiota käsittelevän Digital Transport Days -konferenssin marraskuun toisella viikolla Tallinnassa. Tavoitteena on hahmottaa millaisia ovia uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin on avattavana.

Päivi Wood työskentelee Euroopan komissiossa liikenteen ja liikkumisen pääosastossa, investointien, innovaatioiden ja kestävän liikenteen parissa. Kuva: EUE

Järjestelmät yhteentoimiviksi

Digitalisaation ja automaation vallatessa yhä enemmän jalansijaa tuotettavan tiedon määrä on valtava. Toimijat yrittävät löytää viisasten kiveä siihen, kuinka tietoa pystytään hyödyntämään paremmin ja tehokkaammin, sekä kuinka löytää suotuisa maaperä sille, että eri toimijoiden järjestelmät olisivat yhteensopivia toistensa kanssa.

Suomen liikenne palveluna -ajattelu on edistysaskel kohti tällaista maaperää: liikenne on muuttumassa kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa käyttäjän tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Suomalainen edistyksellinen liikennepolitiikka on noteerattu myös maailmalla, vastikään 2. marraskuuta Suomen liikenne- ja viestintäministeriö vastaanotti arvostetun ITS Hall of Fame -palkinnon älyliikenteen maailmankonferenssissa Montrealissa.

Entä toimisiko liikenne palveluna -ajattelu myös EU-maiden välillä? Jokainen tietää, että matkalla Brysselin EU-kortteleista Helsingin keskustaan tarvitaan lentolipun lisäksi kasa muita lippuja. Onko vain utopiaa, että matkan voisi tehdä niin että kaikki tarvittava olisi yhdessä yhteentoimivassa palvelussa? Tai niin, että yhden yhteyden pettäessä, palvelu pystyisi uudelleen reitittämään matkustajan?

Autot keräävät jo nykyisin suuren määrän tietoa – kuinka tämä tieto saataisiin paremmin hyödynnettyä? Usein nostetaan myös esille, että fyysinen liikenteen infrastruktuuri tulisi kuorruttaa digitaalisella kerroksella. Liikenteen digitalisoituessa infrastruktuuri pystyy välittämään tietoa ajoneuvoille ja päinvastoin, tietoa tuotetaan ja vastaanotetaan ruuhkista, keliolosuhteista ja onnettomuuksista. Samalla pystytään vähentämään ruuhkia, parantamaan liikenneturvallisuutta ja vähentämään liikenteen aiheuttamia päästöjä optimoimalla reittejä.

Tallinnasta suuntaa eurooppalaiselle digiliikenteelle

Tallinnan konferenssissa ei keskitytä pelkästään siihen, kuinka paljon hyötyä liikenteen digitalisaatiosta voidaan saada, vaan myös siihen kuinka voidaan ratkaista uusia syntyneitä haasteita, kuinka taata riittävä taso tietosuojan osalta niin, että kuluttajat voivat luottaa uusiin tarjottaviin palveluihin, tai miten lisätä yritysten kykyä varautua kyberhyökkäyksiin. Uusien palveluiden ja toimintamallien myötä asetetaan myös uudenlaisia vaatimuksia koulutukselle ja työvoimalle.

Voidaanko nämä haasteet kääntää vahvuudeksi? Niin, että Eurooppa näyttää aktiivisesti suuntaa kehitykselle. Sen sijaan, että pohditaan kuinka hankalaa on kun eurooppalainen henkilötietosuoja on tiukempaa Euroopassa kuin missään muualla ja toimijoihin kohdistuu enemmän vaatimuksia, lainsäädännön täyttäminen antaa yrityksille mahdollisuuden olla valmiina uuteen aikakauteen, myös globaaleilla markkinoilla.

Automaattialuksia testataan parhaillaan, droneja hyödynnetään erilaisissa valvontatehtävissä ja automaattimetrot ovat täällä jo. Tallinnan konferenssiin kohdistuu isoja odotuksia siitä, mihin eurooppalainen liikenne on menossa. Tallinnassa halutaan saavuttaa yhteinen näkemys siitä,mitä mahdollisuuksia liikenteen digitalisaatio tarjoaa ja mitä haasteita on voitettava ennen kuin digitalisation hyödyt voidaan ulosmitata täysimääräisesti liikennesektorilla.

 

Päivi Wood

Kirjoittaja työskentelee Euroopan komissiossa liikenteen pääosastolla (DG MOVE)

 

Digital Transport Days -tapahtuma: https://www.eu2017.ee/political-meetings/digital-transport-days

Kirjoittajasta

EUEkirjoittaja

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen pysyvän EU-edustuston asiantuntijat.