Kuva:
Uutinen 2.2.2018

EU-ministerivaliokunnassa linjauksia Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakaudesta

Valtioneuvoston viestintäosasto  2.2.2018
TIEDOTE 49/2018

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 2. helmikuuta Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden (1.7.–31.12.2019) valmisteluja. Ministerivaliokunta käsitteli puheenjohtajakauden sisältövalmistelujen aikataulua ja prosessia sekä Suomessa järjestettäviä kokouksia. Lähtökohtana on, että puheenjohtajakausi kokonaisuudessaan hoidetaan kustannustehokkaasti ja Suomessa pidettävien kokousten määrä pidetään hallittuna.

Suomi tulee valmistelemaan oman kansallisen ohjelman puheenjohtajakautta varten. Tämä tullaan tekemään pääministerin johdolla yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Työ alkaa keväällä. Suomi osallistuu aktiivisesti myös trio-ohjelman valmisteluun yhdessä Romanian ja Kroatian kanssa.

EU-ministerivaliokunnan 15.9.2017 tekemän linjauksen mukaisesti puheenjohtajakaudella 2019 järjestetään Suomessa seuraavat epäviralliset ministerikokoukset:

  • epävirallinen kilpailukykyministerikokous
  • epävirallinen ympäristöministerikokous
  • epävirallinen oikeus- ja sisäministerikokous
  • epävirallinen ulkoministerikokous (Gymnich), johon yhdistettynä epävirallinen puolustusministerikokous
  • epävirallinen valtiovarainministerikokous (ECOFIN) ja euroryhmä
  • epävirallinen maatalousministerikokous

Ministerikokousten lisäksi EU-puheenjohtajuusmäärärahasta katetaan enintään 80 virkamiestasonkokousta. Eurooppa-neuvostot, epäviralliset päämiestason kokoukset ja Suomen puheenjohtajakaudelle osuvat päämiestason kolmasmaakokoukset järjestetään Brysselissä.

EU-puheenjohtajuusmäärärahasta katettavat kokoukset pidetään EU-ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti Helsingissä. Suomi jatkaa tässä viimeaikaisten puheenjohtajamaiden käytäntöä keskittämällä kokoukset yhteen paikkaan pääkaupungissa. Keskittämisellä saavutetaan tehokuutta kokousjärjestelyissä ja turvallisuusjärjestelyissä.

EU-puheenjohtajuus eli Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Tämän puolivuotiskauden aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla paitsi ulkoasiainneuvostossa, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajuuskausi on Suomelle järjestyksessä kolmas. Suomi oli puheenjohtajamaa ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja toisen kerran vuonna 2006.