Saavutettavuustyökalut

Kuva: Maryna Yazbeck, Unsplash
Uutinen 20.6.2018

EU panostaa jatkossa turvallisuuteen ja opiskelijoihin – rahoituskehyksestä päätös EU-vaaleihin mennessä

Toukokuussa Euroopan komissio antoi EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan esityksensä. Kesäkuun alussa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto järjesti seminaarin tästä ajankohtaisesta aiheesta. Pääpuhujia olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Monivuotisilla rahoituskehyksillä tarkoitetaan työkalua, jonka pohjalta EU:n jokavuotiset budjetit määritellään. Sen mukaan määräytyy, kuinka paljon EU:lla on vuosittain rahaa käytettävissä eri toimialoille. Monivuotisilla rahoituskehyksillä pyritään helpottamaan jokavuotisten budjettien hyväksymistä ja lisäämään EU:n varainhoidon ennustettavuutta.  Tällä hetkellä työstetään vuodet 2021-2027 kattavaa rahoituskehystä, jonka tunnuslauseena toimii ”Unioni, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia”.

Kuva: Euroopan komissio
Kuva: Euroopan komissio

Komissaari Kataisen mukaan komission esityksessä on otettu huomioon paitsi tarve leikata budjettia, myös jäsenmaiden ehdotukset uusista painopistealueista. Komission esityksessä ehdotetaan lisää resursseja muun muassa turvallisuuteen ja rajavalvonnan tehostamiseen.

Lisää rahaa Erasmukselle ja investoinneille

Lisää rahoitusta on komission esityksen perusteella luvassa myös Erasmus+-vaihto-ohjelmaan. Komissio pyrkii Kataisen mukaan peräti tuplaamaan vaihto-ohjelman rahoituksen. Myös investEU-rahasto yksityisten investointien tukemiseen on komission esityksessä rahoitusosuuttaan kasvattavien joukossa.

Maataloudesta leikataan

Leikkauksia puolestaan on komission esityksen mukaan kohdistumassa kahteen suurimpaan budjettiluokkaan, eli koheesiorahastoon ja maatalousrahastoon. Nämä kaksi luokkaa muodostavat yhdessä noin 70 prosenttia EU:n budjetista. Kuitenkin esimerkiksi maatalousbudjettiin kohdistuvat leikkaukset ovat Kataisen mukaan Suomessa vähäisempiä kuin monissa muissa unionin maissa.

Puheenvuorossaan Katainen huomautti, että jäsenmaissa monesti lasketaan yhteen vain koheesio- ja maataloussektoreiden rahoitus ja verrataan sitä suoraan maan maksuosuuteen EU:n budjetista, jolloin helposti unohdetaan kaikki muu vastaanotettava EU-rahoitus.

Kataisen mielestä Suomen osuus varsinkin koulutus- ja tutkimusrahoituksesta on yllättävän alhainen ottaen huomioon Suomen maine koulutuksen kärkimaana.

Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston seminaarissa panelisteina MTK:n Simo Tiainen, komissaari Jyrki Katainen, ministeri Sampo Terho sekä mepit Petri Sarvamaa, Miapetra Kumpula-Natri ja Nils Torvalds.

Suomi ajaa budjettikuria

Kataisen alustuksen jälkeen puheenvuoron sai eurooppaministeri Sampo Terho. Terho moitti komission esitystä maatalousleikkausten kohdistumisesta maatalouden kehittämiseen, mitä hän ei pidä Suomen etujen mukaisena.

Terho kuitenkin kiittelee Suomen ja muiden pohjoismaiden ajamaa budjettikuria, jonka hän näkee sekä kansalaisten että EU:n näkökulmasta hyvänä asiana.

MTK huolissaan

Alustuksia kommentoi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtaja Simo Tiainen. Hän jakoi Terhon huolen siitä, miten EU:n maatalousrahoituksen leikkaukset kohdistuvat maatalouden kehittämiseen. Toisin kuin komissaari Katainen, Tiainen mieltää suomalaisten viljelijöiden aseman olevan muita huonompi. Hänen mukaansa EU:n budjettia tulisi kasvattaa nykyisestä, ja Suomen hallituksen tulisi tukea tätä pyrkimystä.

Myös Suomen hallituksen linja Ison-Britannian EU-eron aikanaan jättämään rahoitusvajeeseen on Tiaisen mielestä liian löyhä.

 

Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi etenee Eurooppa-neuvoston ja parlamentin hyväksyttäväksi. Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä ehdotus yksimielisesti. Tavoitteena on, että rahoituskehyssopu on saavutettu seuraaviin europarlamenttivaaleihin mennessä.

Lisätietoa:

Seuraa meitä