Itävalta korostaa turvallisuusteemoja kolmannella puheenjohtajuuskaudellaan
Itävalta liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa, samaan aikaan Suomen ja Ruotsin kanssa. Nyt maalla on edessään kolmas Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskausi, joka alkaa heinäkuussa 2018. Aikaisemmin Itävalta on toiminut puheenjohtajana loppuvuoden 1998 sekä alkuvuoden 2006.
Puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat neuvoston ja sitä valmistelevien kokousten suunnittelu ja johtaminen sekä neuvoston edustaminen muissa unionin toimielimissä. Puheenjohtajamaan toimenkuva on muuttunut jonkin verran, kun Eurooppa-neuvoston ja ulkoasianneuvoston puheenjohtajuudet ovat nykyisin pysyvän puheenjohtajan sekä ulkoasioiden korkean edustajan vastuulla.
Itävallan tavoitteena suojeleva Eurooppa
Itävallan puheenjohtajuuskauden motto on ”A Europe that protects” (suom. ”Suojeleva Eurooppa”). Itävalta aikookin keskittyä kaudellaan turvallisuuteen, ja prioriteeteiksi on nostettu kolme teemaa:
- turvallisuus ja laittoman maahanmuuton ehkäiseminen
- hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaaminen digitalisaation kautta
- vakaus Euroopan ympäristössä – EU-näkökulma Länsi-Balkanista ja Kaakkois-Euroopasta
Itävalta pyrkii puheenjohtajuuskaudellaan ajamaan pääteemojaan esimerkiksi tehostamalla toissijaisuusperiaatetta. Toissijaisuusperiaatteella tarkoitetaan päätöksenteon pitämistä mahdollisimman lähellä kansalaista niissä asioissa, jotka eivät kuulu unionin yksinomaisen toimivallan alle. Itävallan kanta on, että unionin pitäisi keskittyä laajoihin kokonaisuuksiin, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä päätöksiä, kun taas vähäisemmissä asioissa unionin tulisi jättää enemmän päätäntävaltaa jäsenmaille. Tälle ajattelulle haetaan tukea myös unionin motosta ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.
Edessä trion vaihdos
Itävalta on puheenjohtajakolmikkonsa eli trionsa viimeinen. Trioon kuului Itävallan lisäksi Viro ja Bulgaria. Itävallan puheenjohtajakauden jälkeen aloittaa uusi trio, johon kuuluvat järjestyksessä Romania, Suomi ja Kroatia.
Viron, Bulgarian ja Itävallan trion prioriteetteihin kuuluvat muiden muassa työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen, energiaunionin edistäminen sekä unionin kehittäminen globaalina toimijana.
Lue lisää: