Saavutettavuustyökalut

Kuva:
Uutinen 24.4.2018

Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja vaihtuu jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Suomen puheenjohtajakausi on 1.7.-31.12.2019. Suomi tarttuu puheenjohtajanuijaan Romanian jälkeen.

EU-puheenjohtajamaalla on kaksi päätehtävää: neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen sekä neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin. Puolivuotiskauden aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla, työryhmistä ministerikokouksiin, ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta.

Puheenjohtajamaan rooli on nykyisin vähemmän näkyvä EU:n ulkopuolella, sillä puheenjohtajuus Eurooppa-neuvostoissa eli EU:n huippukokouksessa on pysyvällä puheenjohtajalla ja ulkoasiainneuvostossa korkealla edustajalla. Aikaisemmin nämäkin tehtävät kuuluivat puheenjohtajamaalle.

Suomen tuleva EU-puheenjohtajakausi on järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen Suomen kausi oli vuonna 1999. Toinen puheenjohtajakautemme taas ajoittui vuoden 2006 jälkipuoliskolle, jolloin mm. komission silloinen puheenjohtaja José Manuel Barroso vieraili Helsingissä pääministeri Matti Vanhasen vieraana. Kuva: Euroopan komissio

 

Trio-työskentelyä

Lissabonin sopimuksen myötä puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen jäsenvaltion ryhmissä. Maat tekevät yhdessä niin sanotun trio-ohjelman kahdeksaksitoista kuukaudeksi. Suomi toimii triossa yhdessä Romanian ja Suomen jälkeen kautensa aloittavan Kroatian kanssa.  Yhteisen ohjelman valmistelu on jo käynnissä.

Puheenjohtajamaat tekevät myös omat, kansalliset puheenjohtajuusohjelmansa. Suomen ohjelman valmistelu käynnistyy kevään aikana pääministerin johdolla, yhteistyössä eduskuntapuolueiden kanssa. Ohjelma julkistetaan juuri ennen kautemme alkua.

Kokouksia Brysselissä ja Helsingissä

Valtaosa kokouksista pidetään nykyisin Brysselissä. Niin sanottuja epävirallisia ministerikokouksia järjestetään myös puheenjohtajamaissa. Suomen kaudella kaikki Suomessa järjestettävät kokoukset on keskitetty Helsinkiin, Finlandia-taloon.

Epävirallisia ministerikokouksia järjestetään Helsingissä kuusi:

  • Ulkoministerit (Gymnich) ja puolustusministerit
  • Kilpailukyky (COMPET)
  • Maatalous ja kalastus (AGRIFISH)
  • Oikeus- ja sisäasiat (JHA)
  • Talous- ja rahoitusasiat (ECOFIN)
  • Ympäristö (ENVI)

Yhteensä erilaisia kokouksia, ministerikokouksista virkamiestason kokouksiin, tulee Suomessa olemaan noin 90.

Eurooppa-neuvostot, epäviralliset päämiestason kokoukset ja Suomen puheenjohtajakaudelle osuvat päämiestason kolmasmaakokoukset järjestetään Brysselissä.

Brexit, vaalit ja muita Suomen kauden erikoisuuksia

Suomen kaudelle on tulossa monia erityispiirteitä. Niistä suurimpia lienee brexit. Oletuksena on, että Ison-Britannian EU-ero on toteutunut Suomen puheenjohtajakauden alkaessa. Erilaiset siirtymäkauden järjestelyt ovat meneillään ja Iso-Britannia ja EU neuvottelevat tulevasta suhteestaan.

Suomessa taas pidetään eduskuntavaalit huhtikuussa 2019, joten uusi hallitus saa EU-puheenjohtajuuden melkein heti hoitaakseen.

Tulossa ovat myös toiset vaalit: Euroopan parlamentin vaalit pidetään jäsenmaissa toukokuun 2019 lopulla.  Uusi parlamentti järjestäytyy heinäkuussa. Samaan aikaan käynnistyy myös korkeiden EU-virkojen nimityskierros. Uusi komissio aloittaa marraskuussa, jolloin Suomen kausi alkaa olla jo loppupuolella.

Eurooppa-neuvostossa käsitellään kesäkuussa 2019 komission viisivuotissuunnitelmaa. Uusi komissio lähtee sitten siltä pohjalta muokkaamaan suunnitelmaa ja päättämään prioriteeteista seuraavalle viisivuotiskaudelle. Tämä ajankohta tuo Suomelle puheenjohtajamaana myös mahdollisuuden vaikuttaa viisivuotissuunnitelmaan.

Päävastuu kokouksista valtioneuvoston kanslialla

Kokonaisvastuu EU-puheenjohtajakauden suunnittelusta ja toteutuksesta on valtioneuvoston kanslialla. Ministeriöt vastaavat toimialansa sisältökysymyksistä ja ministereidensä työn tukemisesta. Valtioneuvoston EU-sihteeristö yhteensovittaa sisältövalmistelua. Valtioneuvostoon perustettu EU-puheenjohtajuussihteeristö taas vastaa Suomessa järjestettävien kokousten käytännön järjestelyistä.

Poliittiset linjaukset tehdään Suomen EU-ministerivaliokunnassa.

Suomen EU-edustustolla Brysselissä on myös keskeinen asema Brysselin valmistelussa ja puheenjohtajakauden läpiviennissä.

Suomen puheenjohtajakauden budjetti on 70 miljoonaa euroa.

 

Puheenjohtajuuskausi on Suomelle järjestyksessä kolmas. Suomi oli puheenjohtajamaa ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja toisen kerran vuonna 2006.

 

 

Seuraa meitä