Saavutettavuustyökalut

Kuva: European Union 2014 - European Parliament
Uutinen 31.10.2018

Mikä ihmeen Spitzenkandidat?

Mediassa on viime aikoina pyörinyt monelle suomalaiselle uusi saksankielinen sana Spitzenkandidat. Suomeksi sana käännetään useimmiten kärkiehdokkaaksi, jolla tarkoitetaan europuolueen ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Kärkiehdokkaiden nimeäminen on osa kehitystä, missä parlamentin valtaa ja parlamentarismia vahvistetaan Euroopan unionissa.

Komission puheenjohtajaksi vuonna 2014 valittu Jean-Claude Juncker ei jatka tehtävässä vuoden 2019 vaalien jälkeen. Kuva: Euroopan komissio.
Komission puheenjohtajaksi vuonna 2014 valittu Jean-Claude Juncker ei jatka tehtävässä vuoden 2019 vaalien jälkeen. Kuva: Euroopan komissio.

Taustalla Lissabonin sopimus

Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenmaiden hallitusten muodostama Eurooppa-neuvosto valitsee määräenemmistöllä ehdokkaan komission puheenjohtajaksi ottaen huomioon europarlamenttivaalien tuloksen. Tämän jälkeen ehdokkaan hyväksymisestä äänestää Euroopan parlamentti. Tullakseen valituksi komission puheenjohtajaksi, ehdokkaan on saatava parlamentin enemmistön tuki.

Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä kärkiehdokasjärjestelmä oli käytössä ensimmäistä kerran ja viisi europuoluetta valitsi itselleen kärkiehdokkaan. Vaalien jälkeen parlamentin suurimman ryhmittymän eli Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaasta Jean-Claude Junckerista tuli neuvoston ehdokas komission puheenjohtajaksi, minkä myös parlamentin enemmistö vahvisti.

Suomessa eniten huomiota tulevassa kärkiehdokaskilpailussa on saanut entisen pääministerin Alexander Stubbin pyrkiminen EPP:n kärkiehdokkaaksi. Paikasta kisaa Stubbin lisäksi saksalainen Manfred Weber, joka toimii tällä hetkellä EPP:n ryhmän puheenjohtaja Euroopan parlamentissa. Valinta tehdään Helsingissä 7.-8.11.2018 järjestettävässä EPP:n puoluekokouksessa. Myös useat muut europuolueet valitsevat kärkiehdokkaansa loppuvuodesta 2018.

Demokratiaa vai ei?

Kärkiehdokkaiden valintaa on puolustettu sillä, että se lisää näkyvyyttä ja demokratiaa unionissa, kun kansalaiset voivat äänestäessään ottaa kantaa tulevan komission puheenjohtajaan. Kärkiehdokasjärjestelmä ja ehdokkaille järjestettävät paneelit lisäävät potentiaalisten puheenjohtajien ja europuolueiden tunnettuutta kansalaisten keskuudessa. Järjestelmä voi myös vahvistaa EU:n poliittisen järjestelmän legitimiteettiä eli hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa, kun kansalaiset tuntevat paremmin ehdokkaat ja päättäjät myös Euroopan tasolla.

Kärkiehdokasjärjestelmä on saanut osakseen myös kritiikkiä. Osa kokee, että järjestelmä siirtää liikaa valtaa jäsenmaiden hallituksilta parlamentille ja europuolueille. Myös järjestelmän kyky lisätä EU:n legitimiteettiä on kyseenalaistettu. Kansalliset puolueet ovat perinteisesti käyneet EU-vaalit kotimaassa pinnalla olevilla teemoilla ja kärkiehdokkaiden ja europuolueiden tunnettavuus kansalaisten keskuudessa on ollut heikko.

Mustan hevosen mahdollisuus?

Kärkiehdokasmenettelyä ei ole kirjattu EU:n perussopimuksiin eli sen noudattaminen ei ole pakollista. On siis periaatteessa mahdollista, että Eurooppa-neuvosto esittäisi sellaista ehdokasta komission puheenjohtajaksi, jota yksikään europuolue ei ole etukäteen nimennyt. Nykyinen parlamentti on kuitenkin ilmoittanut, että se on valmis hylkäämään sellaisen ehdokkaan komission puheenjohtajaksi. Vaalien jälkeinen parlamentti voi kuitenkin olla tästä linjauksesta eri mieltä, esimerkiksi jos parlamentin hyväksynnän saaminen ensimmäiselle neuvoston esittämälle ehdokkaalle ei onnistuisi.

Seuraavan komission puheenjohtajan valinta tulee joka tapauksessa todennäköisesti määrittämään, jääkö kärkiehdokasjärjestelmä pysyväksi käytännöksi EU:ssa.

 

Mitä, missä, milloin?

  • Suurimmat europuolueet nimeävät ehdokkaansa komission johtoon marras-joulukuussa 2018.
  • EU-vaalit 23.-26.5.2019. Suomessa vaalipäivä on 26.5.
  • Uusi parlamentti järjestäytyy kesällä 2019.
  • Eurooppa-neuvosto esittää ehdokaansa komission puheenjohtajaksi parlamentille uudelle parlamentille.
  • Parlamentti äänestää ehdokkaasta. Tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava enemmistö parlamentin jäsenten äänistä. Mikäli näin ei tapahdu neuvosto esittää kuukauden kuluessa uutta ehdokasta komission johtoon.
  • Kesän ja syksyn aikana tehdään valinnat myös moniin muihin EU:n korkeisiin virkoihin. Valittavana ovat esimerkiksi unionin ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sekä Euroopan keskuspankin pääjohtaja.

Lue lisää:

Näin komission puheenjohtaja valitaan (vuodelta 2014)

Seuraa meitä