Kuukauden kysymys: mitä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on odotettavissa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana, maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri?
Suomen kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana alkaa heinäkuussa 2019. Takana on jo kaksi puheenjohtajakautta (1999, 2006) ja kokemusta siis on, joskin maailma on hyvin erinäköinen tänään myös maahanmuuttoasioiden valmistelun näkökulmasta. Tästä on erityisesti viime vuosien eurooppalainen muuttoliikekriisi pitänyt huolen.
EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistustyö jatkuu edelleen eikä kokonaisratkaisuun ole päästy. Osin on edetty pitkälle, osin asiat ovat enemmän tai vähemmän jumissa. Uusia komission ehdotuksiakin on kuluvan syksyn aikana tullut vielä pöydälle. Euroopan parlamentin vaalit ovat toukokuussa ensi vuonna, ja on edelleen hyvin vaikea ennustaa mitä asioita mahdollisesti saadaan päätökseen ennen niitä. Tällä on keskeinen merkitys, kun suunnittelemme oman puheenjohtajuuskautemme kokouksia ja niissä käsiteltäviä asioita.
Hankalin kysymys liittyy jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen, kuten kysymykseen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista jäsenvaltioiden kesken. On hyvä muistaa, että samaan aikaan jäsenvaltiot ovat kuitenkin hyvin monista asioista yhtä mieltä. Esimerkiksi palauttamispolitiikan tehostaminen on yhteinen, iso haaste, johon haetaan ratkaisua ennen kaikkea yhdessä tiivistämällä yhteistyötä keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.
Eteenpäin katsottaessa on syytä muistaa maahanmuuttoasioissakin ulkosuhteiden ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen jatkuva korostuminen. Se tulee olemaan tulevaisuudessa entistä näkyvämpää. Ulkosuhteilla katetaan laaja kirjo toimia aina ajankohtaisesta operatiivisesta yhteistyöstä (kuten tietojenvaihdosta) pitkän aikavälin tavoitteisiin, vaikkapa kehityspolitiikan alueella.
Muuttoliikkeiden hallinnan kannalta toiminnan painopistettä on siirrettävä voimakkaasti unionin ulkorajojen ulkopuolelle, jotta vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi ei toistu. EU:n ulkopuolelle suunnitellaan tulevaisuudessa erilaisia alueellisia järjestelyjä, mikä edellyttää erittäin vahvaa valtioiden välistä yhteistyötä. Myös keskeisten kauttakulkumaiden etu on pitää maahantulo hallittuna.
Pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanotto on myös osa hallitumpaa kansainvälisen suojelun järjestelmää. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Eurooppaan.
Onko puheenjohtajamaalla vaikutusvaltaa?
Suomi voi puheenjohtajana aidosti vaikuttaa asioiden käsittelyyn. Suurin osa asioista on sinänsä jo pöydällä, kuten juuri turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja palauttamispolitiikan tehostaminen. Maahantulon tilanne on edelleen hyvin arvaamaton ja voi muuttua nopeasti. Vireillä oleviin ehdotuksiin olisi pikaisesti löydettävä yhteisymmärrys, jotta tarpeellisia uudistuksia voidaan ryhtyä toimeenpanemaan. Niiden toimeenpanon yhteydessä voidaan arvioida tarpeita edelleen kehittää unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa vastaamaan tulevien vuosikymmenten maahanmuuttopaineeseen, jonka väestönkasvu ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan. Työ jatkuu.
Tuomo Kurri
Maahanmuuttojohtaja
Juttu on julkaistu alun perin sisäministeriön blogissa.
