Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Pixabay

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen.

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen edustuston asiantuntijat.

EUE-kolumni 18.2.2019

EUE:n kolumni: Biotalous tarjoaa kestäviä ratkaisuja

Suomalaista biotaloutta esiteltiin tammikuun lopulla näkyvästi Brysselin virkamiehille. Silloin virkamiesryhmä lähti pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tapio Kytölä
Tapio Kytölä

Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Paljon puhuttu biotalous perustuu uusiutuvasta raaka-aineesta tai biojätteestä valmistettaviin tuotteisiin. Biotaloutta käyttävät hyödyksi muun muassa maa- ja metsätalous, kalatalous, metsäteollisuus, biopohjaisia raaka-aineita käyttävä kemianteollisuus, elintarviketeollisuus tai mikä tahansa muu tuotanto, joka käyttää biomassaa raaka-aineena.

Katse tulevaisuuteen

Biotaloutta voidaan pitää tulevaisuuden alana, sillä uusiutuva bioraaka-aine ei lopu eikä edes vähene, jos sitä käytetään kestävästi. Sillä voidaan myös korvata uusiutumattomia raaka-aineita, joita on rajallisesti.

Kierrätettävyys toimii avainsanana myös, kun tarkastellaan biotaloutta. Tuotteiden kierrätettävyys tuottaa lisäarvoa, etenkin uusiutumattomien materiaalien uudelleenkäytön varmistaminen. Kiertotalous on hyvä myös biopohjaisissa tuotteissa, sillä näin tuotteissa oleva hiili saadaan pysymään kierrossa pitempään.

Esimerkkinä tästä on hyvin toimiva paperin ja pahvin kierrätys: viime aikoina muovisia elintarvikepakkauksia on ryhdytty yhä enemmän korvaamaan kartonkipakkauksilla, joita voidaan helposti kierrättää pahvin kanssa.

Innovaatioita ja iltapukuja

Biotalous kehittyy jatkuvasti uusien innovaatioiden avulla. Tästä esimerkkinä toimivat puukuiduista tehdyt tekstiilit. Suurelle yleisölle kyseiset tekstiilit tulivat tutuksi vuoden 2018 itsenäisyyspäivän vastaanotolta, jossa rouva Jenni Haukio kantoi päällään pukua, joka oli valmistettu koivusta tehdystä liukosellusta. Tekstiiliteollisuus on monella tapaa erityisen haasteellinen, sillä tekstiilien kulutus kasvaa nopeasti ja jopa 70 prosenttia kankaista on öljypohjaisia. Luonnonkuiduilla on tietenkin pitkä historia alalla, ja puuvilla on vielä tällä hetkellä näistä kuiduista merkittävin. Puuvillan käytöllä on kuitenkin rajansa, sillä sen tuottamiseen käytetään valtavia määriä vettä ja sen viljelyssä käytetään paljon torjunta-aineita.

Biotalous saattaa olla osa ratkaisua myös tekstiilituotannossa. Puupohjaisissa tekstiileissä ei ole puuvillan tuotannon ongelmia, eivätkä ne vähennä elintarviketuotannossa olevaa alaa. Lisäksi kierrätetyistä puupohjaisista vaatteista on helpompi tehdä uutta kangasta.

Virtaa ja rakentamista biotaloudesta

Biotalous ei rajoitu ainoastaan tekstiileihin, käytännön esimerkkejä löytyy usealta eri alalta. Esimerkiksi puurakentaminen on lisääntynyt sekä Suomessa että muualla maailmassa. Se on ilmastonmuutoksen vastustamisessa parhaita keinoja, sillä puurakennuksessa hiili on varastossa vuosikymmeniä ja joskus jopa vuosisatoja. Myös komposiitit ovat yksi biotalouden osa-alue. Komposiiteista voidaan tehdä esimerkiksi soittimia tai korvata autojen muoviosia.

Ala liittyy luonnollisesti myös energiantuotantoon. Tästä esimerkkeinä ovat teollisuuden prosesseista sivutuotteina syntyvät sähkö ja lämpö sekä sivuvirroista valmistettava polttoaine. Myös metsää hoidettaessa jää hakkuutähteitä ja harvennuksien yhteydessä tulee pienpuuta, jolle usein sopivin käyttötarkoitus on energia.

Biotaloutta on monenlaista. Suomeen sopii hyvin metsään pohjautuva biotalous, koska kolme neljäsosaa Suomesta on metsän peitossa. Samaa ei esimerkiksi voi sanoa Maltasta, missä puita ei juuri ole ollenkaan. Tämän vuoksi voisi olettaa, että siellä sininen biotalous eli veteen perustuva biotalous olisi sopivampi. Muitakin maantieteellisiä variaatioita löytyy: monessa EU-maassa biotalous on taas maatalouden tuottamien raaka-aineiden varassa.

 

Tapio Kytölä

Kirjoittaja toimii Suomen EU-edustustossa Brysselissä maa- ja metsätalouspolitiikan erityisasiantuntijana.

Kirjoittajasta

EUEkirjoittaja
EUEkirjoittaja

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen pysyvän EU-edustuston asiantuntijat.

Seuraa meitä