Mikä ihmeen MFF eli monivuotinen rahoituskehys?

Euroopan unionin monivuotisella rahoituskehyksellä (MFF, multiannual financial framework) tarkoitetaan EU:n pitkän aikavälin budjettia, joka sovitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027 on tarkoitus sopia Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, syksyn 2019 aikana. Komissio on ehdottanut rahoituskehyksen suuruudeksi 1 161 miljardia euroa. Mitä monivuotinen rahoituskehys sisältää ja mikä on Suomen rooli rahoituskehyksen neuvotteluissa?

Komission ehdotus rahoituskehyskokonaisuudeksi

Komissio antoi toukokuussa 2018 ehdotuksensa vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä, jota on käsitelty työryhmä-, pysyvien edustajien ja neuvostotasolla.

Komission ehdotuksen mukaan rahoituskehys koostuisi seitsemästä sektorikohtaisesta otsakkeesta:

1. sisämarkkinat, innovointi ja digitaalisuus
2. yhteenkuuluvuus ja arvot (sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesiorahoituksen)
3. luonnonvarat ja ympäristö
4. muuttoliike ja turvallisuus
5. turvallisuus ja puolustus
6. naapurialueet ja muu maailma
7. EU:n yhteinen hallinto.

Lisäksi komission ehdotuksessa on kehyksen ulkopuolisia välineitä (hätäapuvaraus, globalisaatiorahasto, solidaarisuusrahasto, joustoväline, Euroopan rauhanrahasto), jotka huomioiden komission kehysehdotuksen kokonaistaso on 1 161 miljardia euroa (2018 kiintein hinnoin), mikä vastaa 1,14 % EU27 bruttokansantulosta.

Komissio esittää merkittäviä lisäyksiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukseen, muuttoliikkeen hallintaan sekä turvallisuus- ja puolustustoimiin. Huomattavimmat vähennykset kohdistuvat maatalouteen ja koheesiorahoitukseen.

Komissio antoi osana rahoituskehyspakettia erillisen asetusehdotuksen, jonka tarkoituksena on oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja rahoituskehyksen välisen suhteen vahvistaminen.

Komission rahoituskehysehdotukseen liittyy myös noin 40 erillistä sektorikohtaista asetusehdotusta.

EU:n tulopuolen (ns. omat varat) osalta komissio ehdotti nykyisten omien varojen järjestelmän nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista sekä uusia EU:n tulonlähteitä.

Päätöksenteko

Joulukuussa 2018 Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi saavuttaa kehyssopu Euroopan unionin neuvostossa syksyllä 2019. Eurooppa-neuvoston MFF-neuvottelujen tarkasta ajoituksesta päättää viime kädessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Suomi työskentelee EU-puheenjohtajakaudellaan puolueettomana välittäjänä (ns. honest broker), tavoitteenaan saattaa neuvottelutilanne kypsäksi Eurooppa-neuvostotason neuvotteluille syksyn 2019 aikana. Tämä edellyttää tiivistä yhteydenpitoa kaikkien jäsenmaiden ja EU-instituutioiden kanssa.

Kansallisesti MFF-valmistelua johdetaan ja koordinoidaan valtioneuvoston kansliassa.

Käytännössä neuvosto päättää ensin rahoituskehyksen menoista ja omista varoista yksimielisesti Eurooppa-neuvostossa, jonka jälkeen aloitetaan varsinaiset Euroopan parlamentin kanssa käytävät neuvottelut. Euroopan parlamentti hyväksyy rahoituskehyksen menot jäsentensä enemmistöllä ja omiin varoihin liittyen parlamenttia kuullaan.

Kirjoittajat: EU-erityisasiantuntija Joanna Tikkanen ja EU-avustaja Johanna Kaunisvaara valtioneuvoston kanslia