Saavutettavuustyökalut

Kuva:
Uutinen 9.1.2020

Mitä EU:n sosiaalirahaston tuilla ollaan saatu aikaan?

Tämä artikkeli kuuluu kolmiosaiseen EU:n rakennerahastoista kertovaan sarjaan. Tämä kolmas osa kertoo millaisia hankkeita Euroopan sosiaalirahaston avulla on Suomessa toteutettu ja mitä konkreettista niiden avulla on saatu aikaan.

Suomi saa EU:lta aluerahoitusta Suomen kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmalle 1,3 miljardia euroa kaudelle 2014-2020. Kansallisen vastinrahoituksen vuoksi koko rahoitus nousee 2,6 miljardiin euroon. Maataloustuet eivät kuulu aluerahoitukseen. Tulevan 2021-2027 rahoituskehyskauden rahoitus on vielä auki.

Minkälaisia hankkeita aluerahoituksella on toteutettu?

Suomi saa aluerahoitusta kahdelta EU:n rakennerahastoista, joita ovat EAKR ja ESF. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Se keskittyy erityisesti tutkimuksen ja innovaatioiden, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.

Euroopan sosiaalirahasto (ESF) taas tukee työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Se tukee etenkin hankkeita, jotka liittyvät kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen.

Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden toimintalinjalla pyritään edistämään nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä tasoittaa sukupuolien välisiä eroja työurille hakeutumisessa.

Vuoden 2018 loppuun mennessä yli 54-vuotiaista työttömistä tai työelämän ulkopuolella olevia on ottanut mukaan hankkeisiin osaa lähes 4400, joista on työllistynyt 28%. Tavoitteeseen eli 8600 osallistujaan ei tulla kuitenkaan todennäköisesti pääsemään. Työllistyneiden määrä on kuitenkin positiivinen asia.

Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevia on saatu myös mukaan hankkeisiin, mutta tuloksia on haastavaa raportoida, koska tukipolut työelämään ovat pitkiä, eivätkä ne näy kunnolla seuranta-aikana. Onnistuminen hankkeissa, joissa on pyritty ehkäisemään sukupuolen mukaan eriytyneitä työuria ovat vaihdelleet. Työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia miehiä on tavoitettu heikosti eli vain 21%, 1300 osallistujan tavoitteesta. Yrittäjinä toimivat naiset on kuitenkin tavoitettu erinomaisesti, sillä osallistujia on ollut hankkeissa 380, joka on 124% tavoitteesta.

Alla olevat esimerkit ovat sosiaalirahaston toimintaa kuvaavia hankkeita.

Esimerkki:

Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kehitti aikuisopiskelijoille suunnattua SmartCampus -koulutuspakettia, jossa työssäkäyvät aikuisopiskelijat voisivat opiskella tietotekniikan maisteriopintoja virtuaalisesti ja mahdollisimman helposti. Koulutuspaketin tarkoituksena on yhdistää jo aikaisemmin kehitettyjä alustoja, teknologiaa ja toimintamalleja yhdeksi napakaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa haluttiin kehittää etenkin opiskelijoiden mahdollisuutta vuorovaikutteisuuteen ja osallistumiseen. Keskeisenä saavutuksena oli vuorovaikutteinen videoratkaisu, jossa opettajan ja opiskelijan kommunikointi on luontevaa. Hankkeessa kehitettiin myös käytänteitä, jotka helpottavat etäopiskelua hankalissa tilanteissa kuten laboratoriotöissä ja ryhmätyötilanteissa. Oppimistyylejä kartoittava ohjelma, joka kehitettiin hankkeessa, auttoi myös opiskelijoita saamaan tietoa vahvuuksistaan ja heikkouksistaan opiskelussa. Hankkeessa EU- ja valtiorahoitusta myönnettiin 379 525 euroa, josta käytettiin 378 131 euroa. Yhteensä julkista rahaa kului 472 664 euroa. Hanke toteutettiin Kokkolassa, 1.1.2015 – 31.12.2017.

Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen toimintalinjalla pyritään helpottamaan koulutuksen jatkamista tai työelämään siirtymistä, kehittämään oppisopimuskoulutuksia ja kehittämään kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksia niin, että vastaavat työkentän tarpeita.

Vuonna 2018 mennessä on tavoitettu 21 127 alemman tai ylemmän perusasteen suorittaneita henkilöitä, joka on tavoitteen mukainen. Alle 25-vuotiaista hankkeisiin osallistuneista opintoja jatkamaan on siirtynyt kuitenkin vain 20%, tavoitteen ollessa 50%. Hankkeisiin siirtyvät nuoret ovat yhä haastavampia, joten heidän saaminen jatkokoulutuksiin on hidasta.

Sosiaalirahaston hankkeilla on tuettu muun muassa nuorten työllistymistä. Kuva: Ohjaamo Forssa
Sosiaalirahaston hankkeilla on tuettu muun muassa nuorten työllistymistä. Kuva: Kohtaamo

Esimerkki:

Forssan kaupunki toteutti Ohjaamo Forssa –hankkeessa nuorten työllistymistä tukevia matalankynnyksen palveluita. Tarkoitus oli tarjota alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymispalvelut tehokkaasti yhdestä toimipisteestä. Hanke onnistui tuomaan nuorten palveluita tarjoavat yhteen paikkaan. Asiakasprosessista tuli myös sujuvampi. Ohjaamossa nuorten elämäntilanteet jaettiin neljään vaiheeseen, joita olivat elämänhallinta, suunnan löytäminen, osaamisen vahvistaminen ja työllistyminen. Eri vaiheissa annettiin erilaista tukea. Elämänhallinnassa vahvistettiin arjenhallintaa ja päivärytmiä. Suunnan löytämisessä nuoret pääsivät kuntouttavaan työkokeiluun ja työtoimintaan. Osaamisen vahvistamisessa nuoria on muun muassa ohjattu koulutuksiin. Työllistymisvaiheessa nuorille on taas mahdollistettu palkkatukityöpaikkoja ja avoimien markkinoiden työpaikkoja. Eri vaiheissa on ollut mukana eri palveluntarjoajia. Toiminta saatiin myös vakiinnutettua ja sen on tarkoitus jatkua tulevaisuudessakin. Hankkeessa EU- ja valtiorahoitusta myönnettiin 231 508 euroa, josta käytettiin 220 459 euroa. Yhteensä julkista rahaa kului 293 946 euroa. Hanke toteutettiin Forssassa, 1.3.2015 – 20.6.2018.

Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimintalinjalla pyritään parantamaan työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä.

Hankkeita ovat toteuttaneet kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet. Hankkeisiin osallistuneita työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä on ollut 6000, 144% asetetusta tavoitteesta. Hankkeita on myös ollut 83 kappaletta, joka on 151% odotetusta määrästä.

Esimerkki:

Hyvä alku Raahessa – maahanmuuttajien sosiaalisen osallisuuden tukeminen oli Raahen kaupungin hanke. Sen tarkoituksena oli tukea maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, niin että heillä olisi mahdollisuus olla tasavertaisia ja aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Maahanmuuttajille perustettiin Meidän Klubi –kohtaamispaikka, jossa maahanmuuttajille palveluita tarjoavia viranomais-, kehittämis- ja järjestötoimijat tuotiin yhteen. Maahanmuuttajia neuvottiin palveluiden pariin ja järjestettiin erilaisia tapahtumia, aktiviteettejä ja Suomen kielen opetusta. Neuvontaa räätälöitiin henkilökohtaisesti neuvottavan mukaan. Hankkeessa tuettiin 176 asiakasta. Hankkeeseen osallistuvien parissa tapahtui työ- ja toimintakyvyn parantumista. Moni myös työllistyi tai siirtyi opiskelemaan. Yhteistyö eri palveluntarjoajien välillä myös parantui.  Hankkeessa EU- ja valtiorahoitusta myönnettiin 128 301 euroa, josta käytettiin 121 923 euroa. Yhteensä julkista rahaa kului 152 404 euroa. Hanke toteutettiin Raahessa, 1.2.2016 – 31.3.2019.

Seuraa meitä