Saavutettavuustyökalut

Kuva:
Uutinen 4.12.2019

Mitä EU:n aluekehitysrahaston tuilla ollaan saatu aikaan?

Tämä artikkeli kuuluu kolmiosaiseen EU:n rakennerahastoista kertovaan sarjaan. Tämä toinen osa kertoo millaisia hankkeita rakennerahastojen avulla on toteutettu ja mitä konkreettista niiden avulla on saatu aikaan.

Suomi saa EU:lta aluerahoitusta Suomen kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmalle 1,3 miljardia euroa kaudelle 2014-2020. Kansallisen vastinrahoituksen vuoksi koko rahoitus nousee 2,6 miljardiin euroon. Maataloustuet eivät kuulu aluerahoitukseen. Tulevan 2021-2027 rahoituskehyskauden rahoitus on vielä auki. EU:lta saatavien aluetukien kokonaismäärä saattaa nousta, mutta siihen kuuluvien, alueiden välisiä eroja tasaavan koheesiorahoituksen määrä taas laskea.

Maakuntakohdennettuja aluetukia saavat eniten saavat Pohjois- ja Itä-Suomi noin 70% osuudellaan. Osa rahoituksesta on myös maakuntakohdentamatonta, eikä se kuulu tähän jakoon.

Aluetuista päätetään kansallisesti, vaikka EU antaakin tietyt raamit. Suomessa toimintalinjoja on tällä kaudella viisi ja ne ovat Pk-yritystoiminnan tukeminen, uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus, koulutus ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunta.

Minkälaisia hankkeita aluerahoituksella on toteutettu?

Suomi saa aluerahoitusta kahdelta EU:n rakennerahastoista, joita ovat EAKR ja ESF. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Se keskittyy erityisesti tutkimuksen ja innovaatioiden, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukykyyn ja vähähiiliseen talouteen.

Euroopan sosiaalirahasto (ESF) taas tukee työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Se tukee etenkin hankkeita, jotka liittyvät kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen.

Jutussa käytetyt esimerkit ovat EAKR:in hankkeita. Esimerkkihankkeiksi on pyritty valitsemaan rahoitukseltaan ja kooltaan keskimääräisiä hankkeita. Hankkeiden kirjo on kuitenkin hyvin laaja. Niitä pääsee selaamaan rakennerahastotietopalvelussa.

EU:n tuella on luotu Suomessakin tuhansia työpaikkoja.

Pk-yritysten kilpailukyvyn toimintalinjan tarkoitus on luoda uutta liiketoimintaa, auttaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään, parantaa Pk-yritysten energiatehokuutta ja kehittää liikenne ja –logistiikkayhteyksiä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Vuoden 2018 loppuun toimintalinjan hankkeissa oli syntynyt 323 yritystä, joista noin kolmannes oli naisten perustamia. Työpaikkoja oli syntynyt 5475. Pk-yritysten saavutettavuus on liikenne- ja logistiikkayhteyksien vuoksi parantunut 369 yrityksen kohdalla, ja energiatehokkuushankkeita oli käynnistynyt 400 kappaletta.

Esimerkki:

Suomen kalusterunkotehdas oy:n hankkeessa oli tavoitteena nostaa tuotantokapasiteettia ja tilauskäsittelyä, jotta yrityksen kilpailukyky parantuu ja se voi vastata paremmin ulkomailta tulevaan kilpailuun. Käytännössä tämä tarkoitti tuotantotilan laajentamista sekä listoituskoneen sekä tilauskäsittelyn automatisointia. Materiaalien ja varastonkiertoa myös parannettiin. Yritys sai 150 neliötä lisää tuotantotilaa ja 50 neliön toimistotilat.  Hankkeessa EU- ja valtiorahoitusta myönnettiin 94 570 euroa, josta käytettiin 94 340 euroa. Yhteensä julkista rahaa kului 94 340 euroa. Hanke toteutettiin Kuopiossa vuosina 2016-2017.

EU:n tuen avulla yritykset innovoimaan ja kehittämään

Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisen ja hyödyntämisen toimintalinjalla pyritään taas kehittämään innovaatioita alueellisten vahvuuksien pohjalta. Yrityksien innovaatiotoimintaa pyritään parantamaan, jolloin tutkimus- ja kehitys investoinnit kasvavat ja syntyy työtä. Uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut ovat myös osa tätä toimintalinjaa.

Vuoden 2018 loppuun mennessä hankkeita oli aloitettu toimintalinjalla 1815. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyviä työpaikkoja syntyi lähes 500. Uusissa innovaatioalustoissa kehitettyjä ja pilotoituja tuotteita sekä palveluita oli syntynyt lähes 2100. Yli 800 yritystä oli myös kehittänyt itselleen tai markkinoille myös uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen

EU:n tuella yritykset pystyvät innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita.

Esimerkki:

Energiapuusta enemmän -bioenergialiiketoiminnan kehittämishankkeessa Etelä-Savossa Suomen metsäkeskus ja Innovaatio ja teknologiakeskus Miktech Oy pyrkivät parantamaan metsäenergiaketjun tehokuutta. Hankkeessa kartoitettiin lisäksi lähivuosina toteuttavia metsän hoidon ja ensiharvennuksien kohteita pääosin Etelä-Savon alueella. Ohjelmassa annettiin myös henkilökohtaisesti neuvontaa 300 metsänomistajalle ja pidettiin sidosryhmätilaisuuksia, jossa oli yhteensä 700 osallistujaa. Hankkeessa EU- ja valtiorahoitusta myönnettiin 153 276 euroa, josta käytettiin 138 248 euroa. Yhteensä julkista rahaa kului 231 175 euroa. Hanke toteutettiin Etelä-Savossa vuosina 2015-2016.

Lisätietoja rakennerahastoista ja aluerahoituksesta löytyy työ- ja elinkeinoministeriön rakennerahastot.fi  -verkkopalvelusta.

 

Seuraa meitä