Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 29.1.2020

Kuukauden kysymys: Liisa Jaakonsaari, miten 25-vuotinen EU-jäsenyys on muuttanut Suomea?

Suomi on ollut 1.1.2020 alkaen EU:n jäsen jo 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi politiikan konkari, entinen europarlamentaarikko ja ministeri Liisa Jaakonsaari vastaa kuukauden kysymykseemme Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista:

Suomi on kansainvälistynyt

Kuva: Euroopan unioni
Liisa Jaakonsaari toimi meppinä 2009-2019. Kuva: Euroopan unioni

Suomi ei ole enää mikään kummajainen, pieni ja syrjäinen maa idän ja lännen välissä, vaan Euroopan kehittämisen täysillä osallistuva eurooppalainen maa. Meillä on annettavaa muille EU-maille, mutta myös opittavaa muista maista.

Suomi on kansainvälistynyt merkittävästi 25 vuoden aikana. Valtava määrä suomalaisia opiskelijoita, koululaisia ja opettajia on osallistunut esimerkiksi Erasmus-ohjelmiin. Vaikeasti mitattavissa, mutta suuri merkitys on ollut myös sillä, että Suomi on vastaavasti houkutellut nuoria Saksasta, Ranskassa, Italiasta ja muista EU- maista tutustumaan ja opiskelemaan Suomeen. Minullakin oli meppinä harjoittelijana Erasmus-vaihdossa Turussa ollut italialaisnuori. Nyt tämä Suomea puhuva italialainen työskentelee komissiossa.

Myös suomalaisyritykset ovat kansainvälistyneet ja osallistuvat sisämarkkinoille täysillä. Ilman eurooppalaisia sisämarkkinoita meillä Suomessa olisi merkittävästi kehnompi elintaso. Sisämarkkinoiden merkityksestä pitäisi vain puhua, ja niiden merkitystä tutkia enemmän.

On hyvä muistaa, Eurooppa-politiikka ei ole mitään mystistä ”ulkopolitiikkaa” vaan itse asiassa satoja, etten sanoisi, tuhansia yhteistyöprojekteja eri toimijoiden kanssa.

EU- politiikka “ulkopolitiikkana” on suuri virhe ja väärinkäsitys. Kuvitellaan, että esimerkiksi mepit ja muut EU-asioihin vihkiintyneet ”siellä Euroopassa” ovat jollain toisella planeetalla kuin missä tavalliset kuolevaiset.

Ihan samoja asioita siellä käsitellään kuin Suomen eduskunnassa. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta arviolta noin puolet eduskunnan lainsäädännästä saa alkunsa EU:n asetuksista tai direktiivistä.

Suomen kolmannen EU-puheenjohtajakauden aikana Finlandia-talolla liehuivat niin Suomen kuin Euroopan liput. Kuva: Eurooppatiedotus
Suomen kolmannen EU-puheenjohtajakauden aikana Finlandia-talolla liehuivat niin Suomen kuin Euroopan liput. Kuva: Eurooppatiedotus

Euroopan parlamentissa päätetään työhön, liikkumiseen, opiskeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä asioista. Myös työelämään liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Reilut sisämarkkinat edellyttävät reiluja työmarkkinoita, kuluttajansuojaa ja yhteisiä ympäristöön liittyvä normeja. Niitä polkemalla ei ole reilua hankkia kilpailuetua.

Harmittavaa on nationalismin nousu. Ei auta, jos sana nationalismi on ristitty “kansallismielisyydeksi.” Nouseva nationalismi , oli sen nimi mikä tahansa, on vaarallista ja pelottavaa. Nationalismi on sytyttänyt Euroopassa kaksi maailmansotaa. Samasta ajattelusta kumpusi aikoinaan kolonialismi, minkä haavat aiheuttavat kriisejä vielä tänään Afrikassa.

Liisa Jaakonsaari

Seuraa meitä