Saavutettavuustyökalut

Kuva: EC-audiovisual service
Uutinen 17.4.2020

EU:n kriisinhallintamekanismit toiminnassa koronakriisin keskellä

Euroopan unioni toimii monin tavoin maailmanlaajuisen koronakriisin ratkaisemiseksi. Päätöksenteko jatkuu poikkeustilanteessa – koronatilanteeseen mukautetuin keinoin. Lisäksi unionin erilaisia kriisinhallinnan mekanismeja on otettu käyttöön. Erityisasiantuntija Anne Lamminmäki työskentelee näiden asioiden parissa Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä.

Puheenjohtajamaa Kroatia päätti koronaviruksen vuoksi 28. tammikuuta 2020 aktivoida EU:n poliittisen kriisitoiminnan (IPCR) tietojenvaihtotilan. Toisena askeleena puheenjohtajamaa nosti 2. maaliskuuta 2020 mekanismin aktivointitason täysimittaisen toiminnan tilaan.

Erityisasiantuntija Anne Lamminmäki työskentelee Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä muun muassa pelastuspalveluihin liittyvien asioiden parissa. Hän osallistuu nyt koronakriisin aikana neuvoston kriisinhallintamekanismin IPCR:n kokouksiin. Kuva: Joona Suni/EUE
Erityisasiantuntija Anne Lamminmäki työskentelee Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä muun muassa pelastuspalveluihin liittyvien asioiden parissa. Hän osallistuu nyt koronakriisin aikana neuvoston kriisinhallintamekanismin IPCR:n kokouksiin. Kuva: Joona Suni/EUE

IPCR:ssä suoralla puheella pullonkaulojen kimppuun

IPCR (Integrated Political Crisis Response) on neuvoston hallinnoima kriisinhallintamekanismi, joka edistää tiedonvaihtoa ja tukee haastavassa kriisitilanteessa poliittista päätöksentekoa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, EU:n toimielimien ja yksiköiden kanssa. IPCR-kokouksissa varsinaisia kokousedustajia ovat EU-suurlähettiläät, mutta tässä tilanteessa kokouksiin on saanut osallistua lisäksi toinenkin edustaja kustakin jäsenmaasta.

”Tässä kokoonpanossa käytetään melko suoraa puhetta ja tuodaan esille mahdollisia pullonkauloja ja nostetaan niihin puuttuminen työlistalle. IPCR on epämuodollinen kokoonpano. Siellä ei varsinaisesti tehdä muodollisia päätöksiä, vaan ne tehdään edelleen neuvoston asianmukaisissa rakenteissa.  Paljon puhutut yhteishankintamenettelyt ja varmuusvarastointiin liittyvät keskustelut on käyty omissa asiantuntijakokoonpanoissa, mutta näiden toimien edistymistä seurataan IPCR:ssä – sen rooli on tässä vaiheessa luoda poliittista painetta siihen, että asiat etenevät”, erityisasiantuntija Anne Lamminmäki kertoo.

Puheenjohtajamaa Kroatialla vastuurooli

Koronavirustilanteessa IPCR-kokoukset ovat olleet kriisin kattavuuden vuoksi poikkeuksellisia, sillä niihin on kutsuttu kaikki jäsenvaltiot sekä Norja ja Sveitsi. IPCR on käytössä myös muuttoliikekriisin vuoksi, mutta siellä kokouksiin on kutsuttu vain ne maat, joita tilanne on koskettanut eniten.

”IPCR:n osalta on hyvä huomata, että se on ainoa neuvoston hallinnassa oleva kriisinhallintamekanismi, jonka toiminnasta vastaa kulloinenkin kiertävä puheenjohtajamaa. Mikäli koronavirus olisi iskenyt päälle esimerkiksi kuusi kuukautta aikaisemmin, olisi tulessa ollut Suomi.”

Pelastuspalvelumekanismi operoi käytännössä

Komissiolla on laaja työkalupakki erilaisia alakohtaisia varhaisen varoituksen ja kriisinhallinnan mekanismeja. Karkean arvion mukaan niitä on noin 100. Yksi näistä mekanismeista on UCPM (Union Civil Protection Mechanism) eli pelastuspalvelumekanismi.

Lamminmäki kertoo, että siinä missä IPCR tukee poliittista päätöksentekoa, on UCPM tähän verrattuna operatiivisempi. Koronatilanteessa sitä on käytetty nyt osarahoittamaan ulkomaille jumiin jääneiden EU-kansalaisten kotiutuslentoja niissä tapauksissa, joissa kaupallisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Pelastuspalvelumekanismin kautta järjestetyillä kotiutuslennoilla Eurooppaan on palannut huhtikuun puoliväliin mennessä jo yli 33 000 EU-kansalaista eri puolilta maailmaa. Myös suomalaismatkaajia on ollut näillä kotiutuslennoilla.

Pelastuspalvelumekanismin kautta on pyydetty myös materiaaliapua, nyt koronatilanteessa esimerkiksi henkilösuojaimia.

”Koska materiaalituen antaminen perustuu kuitenkin siihen, että jäsenvaltioilla ja muilla mekanismiin osallistuvilla mailla on omia varastoja, joista tukea voisi antaa – noh, solidaarisuutta materiaaliavun muodossa ei ole kummoisestikaan onnistuttu osoittamaan”, Lamminmäki toteaa.

Koronatilanne onkin osoittanut puutteita jäsenvaltioiden omissa varmuusvarastoinneissa. Tämän vuoksi pelastuspalvelumekanismiin sisältyvään EU-tason varmuusvarastointiin (rescEU) on lisätty lääkinnällisten tuotteiden varastointi. Näiden varastojen luonti on vasta alussa, eikä tuotteita ole välittömästi vielä saatavilla. Lamminmäki muistuttaakin, että koska pelastuspalvelu on jäsenvaltioiden vastuulle kuuluva asia, rescEU-varastoihin tulisi turvautua vasta ihan viime käden tilanteessa.

”Kyseessä on laajuudeltaan ainutlaatuinen kriisi, joten unionitason yhteistyö ja koordinaatio tulevat olemaan avaintekijöitä koronaviruspandemian taittamisessa ja haltuun ottamisessa – paremmin pärjätään, kun muistetaan, että kaveria ei jätetä”, Anne Lamminmäki summaa.

 

 

Seuraa meitä