Saavutettavuustyökalut

Kuva: Vectorfusioart/Adobe Stock

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys: Mitä EU tekee koronakriisissä?

Suomi ja kaikki muut Euroopan unionin jäsenmaat ovat tehneet tärkeitä kansallisia päätöksiä koronaan sairastuneiden hoidosta ja taudin leviämisen hidastamisesta. Päätöksiä on tehty myös sen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi. EU ja sen jäsenmaat pyrkivät lisäksi yhteistyössä vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja hillitsemään viruksen leviämistä.

Koronavirus on globaali pandemia, jonka torjumisessa vaaditaan globaalia yhteistyötä. Virus ei tunne kansallisia rajoja. EU toimii monin tavoin maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi. EU:n ensisijaisena tavoitteena on suojella kansalaisten terveyttä, rajoittaa mahdollisimman tehokkaasti pandemian leviämistä sekä tukea taloutta ja työllisyyttä Euroopassa tässä vaikeassa tilanteessa. EU osallistuu myös kaikkien heikommassa asemassa olevien alueiden ja ihmisten tukemiseen koronakriisissä. Tällaisia ovat alueita ovat muun muassa konfliktialueet ja kehitysmaat unionin ulkopuolella.

EU-johtajat ovat viimeaikaisissa videokokouksissaan sopineet, että Euroopan unionissa keskitytään rajoittamaan viruksen leviämistä, huolehditaan terveyden huollon laitteiden saatavuudesta, edistetään rokotteiden ja lääkkeiden tutkimusta sekä tuetaan EU:n taloutta ja työllisyyttä kriisin aikana.

EU auttaa kansalaisia palaamaan kotiin

Lisäksi EU auttaa kolmansiin maihin jumiin jääneitä EU-kansalaisia. EU:n edustustot työskentelevät jäsenmaiden suurlähetystöjen kanssa koordinoidakseen EU-kansalaisten paluuta kotimaahan. Tuhansia EU-kansalaisia on jo päässyt EU:n yhteisesti koordinoimilla lennoilla palaamaan kotimaahansa. Konsuliyhteistyön lisäksi Euroopan pelastuspalvelumekanismin kautta on kotiutettu yli 10 000 EU-kansalaista.

Paljon väärää tietoa liikkeellä

Terveysasioista on liikkeellä monenlaista virheellistä ja jopa tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa, disinformaatiota. Tämä koskee myös koronaviruspandemiaa. EU on sitoutunut torjumaan virukseen liittyvää disinformaatiota avoimella, oikea-aikaisella ja tosiasioihin perustuvalla viestinnällä.

Euroopan unioni jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttaa toimintansa ja päätöksenteon tilanteen vaatimalla tavalla.
Euroopan unioni jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttaa toimintansa ja päätöksenteon tilanteen vaatimalla tavalla. Kuva:EU

EU:n toimia:

Rajoitetaan viruksen leviämistä

  • EU-johtajat päättivät muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen EU:n alueelle sovellettavasta koordinoidusta ja tilapäisestä rajoituksesta 30 päivän ajaksi.
  • neuvosto aktivoi EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR), joiden avulla unioni pystyy tehokkaammin tekemään nopeita päätöksiä kriisitilanteissa.
  • Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suorittaa jatkuvaa riskinarviointia EU:n väestöstä
  • Euroopan komissio ja neuvosto helpottavat jatkuvaa yhteydenpitoa ja koordinointia jäsenmaiden terveys- ja sisäministeriöiden välillä

 Terveydenhuollon laitteiden saatavuus

EU toimii yhdessä jäsenmaidensa kanssa varmistaakseen henkilönsuojainten ja lääkintätarvikkeiden saatavuuden kaikkialla Euroopassa:

  • hengityssuojaimia ja muita henkilönsuojaimia koskevat yhteishankinnat
  • tiivis yhteydenpito Euroopan teollisuuteen kaikkien tarvittavien tarvikkeiden tuotannon lisäämiseksi
  • henkilönsuojainten säännelty vienti EU:sta toimitusten varmistamiseksi kaikissa jäsenmaissa
  • niin sanotut vihreät liikenne kaistat, joilla helpotetaan tavaroiden ja välttämätömän henkilöstön liikkumista sisärajojen yli
  • tuodaan yhdenmukaistetut ja vapaasti saatavilla olevat eurooppalaiset standardit lääkintätarvikkeille tuotannon lisäämisen helpottamiseksi

Lisäksi EU on unionin pelastuspalvelumekanismin avulla

  • helpottanut muiden suojavälineiden, erityisesti lääkinnällisten hengityssuojaimien, hankintaa
  • EU:n hätäavun koordinointikeskus toimii vuorokauden ympäri
  • perustanut uuden yhteisen eurooppalaisen reservin, josta toimitetaan muun muassa hengityskoneita, hengityssuojaimia ja laboratoriotarvikkeita niitä tarvitseville EU-maille

Edistetään koronaviruslääkkeiden ja -rokotteiden tutkimusta

  • 48,5 milj. € rokotuksia ja lääkkeitä tutkiviin 17 hankkeeseen EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelman kautta
  • 90 milj. € julkisia ja yksityisiä varoja hoitoon ja diagnostiikkaan
  •  164 milj. € pk-ja startup-yrityksille innovatiivisiin ratkaisuihin koronaviruspandemian pysäyttämiseksi Euroopan innovaationeuvoston kautta

 Tuetaan työpaikkoja, yrityksiä ja taloutta

EU ja sen jäsenmaat pyrkivät minimoimaan koronaviruspandemiasta talouteen kohdistuvat seuraukset.

EU:n varojen käyttö 

  • EU:n budjetista osoitetaan 37 mrd. €  investointialoitteeseen, jolla tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, pk-yrityksiä ja työmarkkinoita
  • rakennerahastovaroja voidaan käyttää tässä tilanteessa myös kriisitoimintaan
  • EU:n solidaarisuusrahastosta osoitetaan enintään 800 milj. € eniten kärsineille maille laajentamalla rahaston soveltamisalaa kansanterveyskriiseihin

Komissio ehdottaa tilapäistä 100 miljardin lainajärjestelyä irtisanomisten vähentämiseksi (tiedote 2.4.2020)

Euroopan investointipankin kautta:

  • enintään 40 mrd. € pk-yritysten lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden kattamiseen

Sallitaan joustavuus EU:n sääntöjen soveltamisessa seuraaviin:

  • valtiontukitoimenpiteet, joilla tuetaan yrityksiä ja työntekijöitä
  • julkinen talous ja finanssipolitiikka esimerkiksi poikkeuksellisten menojen hyväksymiseksi

Lisäksi Euroopan keskuspankki ilmoitti pandemian johdosta käynnistävänsä 750 mrd. €:n hätäosto-ohjelman.

 

Kaiken kaikkiaan EU ja sen jäsenmaat aikovat mobilisoida

2% EU:n BKT:stä, noin 230 miljardia euroa finanssipoliittisina toimenpiteinä

 ja 13% EU:n BKT:stä, noin 2 240 miljardia euoa, maksuvalmiustukena

 

 

Lisätietoa:

 

 

Seuraa meitä