Tekstiilien kiertotalous tärkeä osa Green Deal -ohjelmaa
Euroopan unioni julkisti loppuvuodesta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, joka kulkee nimellä Green Deal. Toimintaohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Ohjelma on kokonaisuutena laaja, ja käsittää esimerkiksi energia-asioita, maataloutta, liikennettä sekä teollisuutta. Kiertotalous onkin yksi Green Dealin kulmakivistä. Tekstiili- ja muotiteollisuuden ympäristökuormitus on suuri, minkä vuoksi sen kehittäminen kohti kiertotaloutta on tärkeä askel Euroopan ilmastotoimissa. Suomen tekstiiliteollisuus on jo hyvässä vauhdissa kiertotalouden kehittämisessä.
Tekstiiliteollisuus kohti kiertotaloutta
Euroopan komission toimintaohjelma sisältää lukuisia ehdotuksia tekstiilialalle. Tekstiiliteollisuudessa käytetään paljon materiaalia ja resursseja, kuten huomattava veden käyttö, energiankulutus ja värjäyksessä käytettävät kemikaalit. Toimintamalleja tekstiiliteollisuudessa halutaan muokata kiertotalouden kautta ympäristölle kestävämpään suuntaan.
”Olemme ilahtuneita siitä, että tekstiilit on nostettu näin korkealle EU:n asialistalla. Uusien toimintatapojen edistäminen haastaa yrityksiä ja tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua moniin nykyisiin toimintamalleihin”, toteaa johtava vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä.
Konkreettisia muutosehdotuksia olisivat esimerkiksi materiaalien vähentäminen sekä uudelleenkäyttö ennen niiden kierrättämistä. Tämän avulla on tarkoitus vahvistaa vähimmäisvaatimuksia, joiden avulla estetään ympäristölle haitallisten tuotteiden päätyminen EU-maiden markkinoille.
Tekstiilistrategian avulla tarkemmat suuntaviivat
Tekstiiliteollisuuden osalta komissio aikoo valmistella vielä kokonaisvaltaisen EU:n tekstiilistrategian vuodeksi 2021, joka määrittelee tarkemmin EU:n toimia kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.
Mäki pitää tärkeänä ratkaisuja, jotka tukevat yrityksiä kestävän toiminnan sekä taloudellisen kasvun yhteensovittamisessa. Strategiassa olisi hyvä huomioida kierrätyksen lisäksi myös tuotteiden laatu ja niiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Haasteita käytännön toteutukselle tuo EU:n kyky ulottaa paketin mukaisia toimia sen jäsenmaiden ulkopuolelle, jossa merkittävä osa tekstiilialan tuotannosta tapahtuu.
Suomella hyvät valmiudet tekstiilien kiertotalouteen
Tulevaisuudessa vihreän kehityksen ohjelman tuomat muutokset vaikuttavat myös suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen.
”Suomessa on jo pitkään tehty erinomaista tutkimus- ja kehitystyötä tekstiilien kiertotalouden ympärillä. Meillä on rakennettu pitkäjänteisesti tekstiilien keräilijöitä, lajittelijoita ja hyödyntäjiä yhdistävää ekosysteemiä, ns. Telaketju-verkoston avulla.”
”Lisäksi Suomessa on kehitetty muun muassa tekstiilien koneellista lajittelua ja poistotekstiilien hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Suomessa on siis valmiudet siihen, että tulevaisuudessa käsittelemme ja hyödynnämme myös muualta tulevaa poistotekstiilimateriaalia.”
Kuluttajallakin vastuu
Tekstiilien hankinnassa huomio kiinnittyy myös kuluttajan vastuuseen. Kuluttajat valintoineen ovat avainasemassa tekstiiliteollisuudessa.
Satumaija Mäki on sitä mieltä, että vastuullisuus ja muodin seuraaminen eivät ole toisiaan poissulkevia. Tärkeintä on ostaa vain sellaisia vaatteita, jotka päätyvät aktiiviseen käyttöön ja huoltaa niitä hoito-ohjeiden mukaisesti. Mäen mielestä kuluttajien kannattaa myös käyttää hieman aikaa siihen, että tutustuu eri yrityksiin. Yleensä yritykset kertovat toiminnastaan verkkosivuillaan, etenkin jos ne ovat panostaneet vastuullisuuskysymyksiin.