Kuukauden kysymys: Mitä hyötyä meille on EU:sta?
Julkisessa keskustelussa on joskus pohdintaa, onko EU pelkkä käyrien kurkkujen tarkastaja vai tuoko unioniin kuuluminen Suomelle muutakin hyötyä. Esiin nostetaan usein myös Suomen ns. ”nettomaksajan” rooli, eli se, että vauraana maana olemme suurimman osan jäsenyydestämme maksaneet enemmän jäsenmaksua kuin saaneet suoraa rahoitusta. Kysyimme Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta mitä hyötyä meille on EU:sta ja miksi Suomi haluaa olla kehittämässä unionia.
Euroopan unionin kaltaisen yhteisön tuoman hyödyn mittaaminen mittatikulla ei anna mielekästä tulosta. Kuten monessa asiassa politiikassa, kyse on kokonaisedun hahmottamisesta.
Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU on Suomen etu. Globaalissa maailmassa EU on Suomen viitekehys ja yhteisö, jonka kautta voimme olla kokoamme suurempi toimija. EU antaa äänellemme painoarvoa ja on turvallisuuspolitiikkamme perusta.
Eurooppalainen yhteistyö kantaa Suomelle hedelmää monin tavoin
EU on työvälineemme globaalien kriisien ratkontaan. Rajat ylittävien ongelmien ratkaisu vaatii rajat ylittävää yhteistyötä. Korona on ollut EU:lle todellinen stressitesti, jonka hoidossa on alkukangertelun jälkeen edetty kohtuullisesti. Suurin hyöty meille on varmasti rokotteiden yhteishankinta, mikä takaa rokotteiden saamisen myös Suomen kaltaisille pienille markkinoille. Olemme hyötyneet myös sisämarkkinoiden tuomasta turvasta ja elintärkeiden kuljetusten sujumisesta niin, etteivät kauppojen hyllyt ole tyhjentyneet pandemian missään vaiheessa.
Ilmastonmuutoksen vastainen työ on aikamme velvoite. Myös tätä globaalia uhkaa vastaan voimme parhaiten taistella yhdessä. Yksittäisten maiden toimien sijaan on löydettävä yhteisiä reiluja ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia keinoja, joilla vähennetään päästöjä. Tuemme uusien teknologioiden kehittämistä ja talouden uudistumista. Näin tuemme myös meitä eurooppalaisia muutoksen keskellä.
Meidän kansalaisten näkökulmasta EU:lla on myös tärkeä rooli arkisten tavaroiden ja palveluiden laadun takaajana. Esimerkiksi elintarvikkeisiimme ja ympäristöömme sovelletaan maailman korkeimpiin kuuluvia laatustandardeja. Lisäksi EU takaa korkean kuluttajansuojan kaikissa EU-maissa. Käytämme kännyköitä EU:n alueella nykyään ilman roaming-maksuja, lisäksi voimme opiskella ja tehdä töitä unionin alueella.
Miten EU:n taloudellinen hyöty lasketaan?
EU:n tuoma taloudellinen hyöty lasketaan muissa vaakakupeissa kuin puhtaissa EU-budjetin saannoissa ja maksuissa. Esimerkiksi suomalaiset yritykset hyötyvät pääsystä maailman kehittyneimmille ja avoimimmille sisämarkkinoille. Myös yhteiset eurooppalaiset standardit helpottavat kauppaa ja liiketoimintaa jäsenmaiden välillä.
Taloustieteilijä Juha Tervala (HS 15.2.2021, vain tilaajille*) on todennut Euroopan komission arvioineen vuonna 2019, että EU:n sisämarkkinoiden aikaansaama tullien poistaminen ja muiden kaupan esteiden vähentämisen hyöty Suomen bkt:lle on 7,7 prosenttia vuodessa. Tervala toteaa, että vuonna 2019 Suomen bkt oli 240,6 miljardia ja hyöty EU:n sisämarkkinoista siis noin 18,5 miljardia euroa.
Niin ikään Akavan Worksin tilaama Oxford Economicsin laatiman katsauksen mukaan Suomen bruttokansantuote asukasta kohden on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2 – 1,7 prosentilla. Se vastaa kotitalouksen keskitulojen nousua 1 020 – 1 450 eurolla vuonna 2017.
Yhteiset arvot ovat unionin peruskivi
EU on meille arvoyhteisö. Teemme yhdessä tiedettä, taidetta, kauppaa, työtä ja tutkimusta. Kaiken tämän toiminnan pohjalla on yhteinen arvopohja. Sen arvoa ei voi rahassa mitata.
Yhteiset arvomme – ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltio – sekä jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus ovat unionimme peruskivi. Ne ovat yhteisen kriisinsietokykymme perusta.
Yhteiset arvot tukevat ja rakentavat turvallisuutta ja luottamusta. Niiden puutteellinen toteutuminen haurastuttaa niin EU:ta kuin jokaista jäsenvaltiota. Säröt arvopohjassa heijastuvat niin sisään kuin ulospäin ja tekevät meistä haavoittuvaisia. Vahva, kansalaistensa perusoikeudet turvaava EU on toimija, jollaista tänä aikana maailmassa kipeästi kaivataan.
Tytti Tuppurainen
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri
*Kooste taloustieteilijä Juha Tervalan vieraskynä-kirjoituksesta löytyy Uuden Suomen verkkosivuilta.
