Kuukauden kysymys: Mitä verkkokäyttäjän olisi hyvä tietää tulevasta ePrivacy-asetuksesta?
Vuonna 2002 annettua ePrivacy-direktiiviä uudistetaan nyt Euroopan komission aloitteesta saman nimisellä asetuksella. Uudistetut säännöt selkeyttäisivät sähköisen viestinnän tietosuojaa digitaalisessa toimintaympäristössämme. Kysyimme televiestinnän erityisasiantuntija Maija Röngältä, mitä valmisteilla oleva ePivacy-asetus pitää sisällään ja mitä se muuttaa?
Mikä on ePrivacy ja miksi sitä uudistetaan?
EU:ssa sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevat säännöt on harmonisoitu, eli yhdenmukaistettu jäsenvaltioiden lainsäädännössä 2000-luvun alussa annetussa sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä eli ePrivacy-direktiivissä. Säännöt on myös Suomessa otettu osaksi sähköisen viestinnän palveluita koskevaa kansallista lakia.
Sähköisen viestinnän tietosuoja suojaa luottamuksellista viestintää eli yksityiseksi tarkoitettu viestintä ei saa päätyä ulkopuolisten tietoon. Lisäksi direktiivissä käsitellään muun muassa evästeiden käyttöä ja sähköistä suoramarkkinointia. Viestinnän luottamuksellisuus on ihmis- ja perusoikeus, ja sitä suojataan myös useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä Suomen perustuslaissa.
Viestinnän luottamuksellisuus on ihmis- ja perusoikeus, ja sitä suojataan myös useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä Suomen perustuslaissa.
Komissio antoi vuonna 2017 ehdotuksen sähköisen viestinnän tietosuojasääntelyn päivittämiseksi eli niin kutsutun ePrivacy-asetusehdotuksen. Uusi ePrivacy-asetus korvaa osan saman nimisestä direktiivistä. Koska asetus on aina suoraan sovellettavaa säätelyä, se ajaa kansallisen lain ja direktiivin yli. Voimaan astuessaan se otetaan käyttöön heti kaikissa EU:n jäsenmaissa ilman siirtymäaikaa.
ePrivacyn päivittämiselle oli tarve kahdesta syystä: sen on sovittava yhteen uudistetun, ja vuonna 2018 käyttöön otetun yleisen tietosuojasääntelyn (GDPR) kanssa, sekä vastattava paremmin muuttuneisiin viestintätapoihimme.
Miten ePrivacy-asetus muuttaa tietosuojasääntöjä?
Asetusehdotuksen perussääntö on, ettei yksityiseen sähköiseen viestintään saa puuttua. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi toisen puheluiden salakuuntelu on kiellettyä.
Joissakin tapauksissa teleyritysten on kuitenkin käsiteltävä sähköisen viestinnän tietoja. ePrivacy-asetuksessa säädetään niistä perusteista, joilla sähköistä viestintää koskevia tietoja saa käsitellä. Esimerkiksi silloin kun se on tarpeen viestinnän välittämiseksi osapuolelta toiselle tai viestinnän molempien osapuolien suostumuksella.
ePrivacy-asetusehdotuksen perussääntö on, ettei yksityiseen sähköiseen viestintään saa puuttua.
Internetin käyttäjistä ja käyttötavoista kerätään yhä enemmän tietoja myös kaupallisiin tarkoituksiin. Lähes jokaisen kotiin on ilmestynyt myös internetiin kytkettyjä IoT-laitteita, kuten robotti-imureita tai älykaiuttimia, jotka kommunikoivat netin kautta ja usein keräävät dataa käyttäjistään. ePrivacy-asetus ottaa huomioon myös päätelaitteille tallennettujen tietojen suojasta, ja rajoittaa sitä, milloin ulkopuoliset tahot voivat saada pääsyn laitteille tallennettuihin luottamuksellisiin tietoihin.
Lisäksi ePrivacy-asetus sisältäisi sääntelyä myös siitä, koska evästeiden käyttöön tarvittaan suostumus. Jatkuvista evästekyselyistä aiheutuvan turhautumisen hillitsemiseksi komissio on ehdottanut, että internetin käyttäjä voisi antaa tai evätä suostumuksen evästeiden käyttöön suoraan selainasetuksissa.
Milloin ePrivacy-asetus tulee voimaan?
ePrivacy-asetusta koskevat neuvottelut ovat yhä kesken, eikä sääntöjen lopullisesta sisällöstä tai voimaantulon ajankohdasta ole vielä varmaa tietoa. Neuvotteluista parlamentin ja neuvoston välillä odotetaan useista näkemyseroista johtuen haastavia.
Todennäköisesti uudistetun sääntelyn voimaantuloa saadaan odottaa vielä yli kaksi vuotta.
Maija Rönkä
Televiestinnän erityisasiantuntija
Suomen EU-edustusto Bryssel
Muistin virkistykseksi:
