Kuukauden kysymys: Miltä näyttää 20-vuotiaan euron tulevaisuus?
Suomi otti eurokäteisen käyttöön vuoden 2002 alussa yhdessä 11 muun EU-maan kanssa. Kysyimme Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniltä, miltä näyttää euron tulevaisuus.
Eurosetelit ja kolikot otettiin käyttöön Helsingin pakkasyössä 1.1.2002. Jotain kertoo euron asemasta, että tämän jälkeen seitsemän uutta maata on ottanut sen valuutakseen. Tänään yhteisvaluutta euro on 19 euroalueen maan virallinen valuutta.
Euroalue on 340 miljoonan ihmisen talousyhteisö, jossa yhteinen valuutta on helpottanut yrittämistä, kaupankäyntiä ja matkustamista. Nuorille euro on aina ollut olemassa. Heille mutkaton maksaminen ja asiointi eri Euroopan maissa on osa normaalia elämää.
Suomen ja euroalueen talouteen yhteinen valuutta on tuonut vakautta. Se tarkoittaa yleisen hintakehityksen ennustettavuutta, matalampaa korkotasoa ja luotettavaa rahoitusjärjestelmää.
Vastaavasti yhteisvaluutan jäsenyys edellyttää sitä, että kansantalouden ja työmarkkinoiden rakenteet mahdollistavat joustavan sopeutumisen. Se on välttämätöntä suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Suomessa euron kannatus on korkealla. Viimeisimmän eurobarometrin mukaan 86 % suomalaisista arvioi yhteisvaluutan olevan Suomelle hyvä asia. Pienten maiden kansalaisille on ehkä helpompaa ymmärtää Euroopan yhdentymisen arvo, josta yhteinen valuutta toimii konkreettisena esimerkkinä.
Euro on annettu Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien, Suomessa Suomen Pankin, hoitoon. Rahapolitiikan avulla pidämme yllä hintavakautta ja edistämme kansalaisten hyvinvointia. Vakaat ja ennustettavat hintanäkymät ja sitä kautta kansalaisten luottamus rahan ostovoiman säilymiseen ovat välttämätön edellytys kestävälle talouskasvulle ja korkealle työllisyydelle.
Finanssikriisi ja myöhemmin koronapandemia ovat testanneet euron stressinsietokykyä ennennäkemättömällä tavalla. Myös velkakriisi koetteli yhteisen valuutan perustuksia. Ei ole varmaa, viettäisimmekö nyt euron 20-vuotispäivää, jos eurokriisin aikana ei olisi luotu Euroopan vakausmekanismia ja myöhemmin yhteistä pankkivalvontaa. Niiden myötä saatiin välineet, joiden avulla voimme ehkäistä kriisejä ennalta ja ratkoa niitä. Euroopan keskuspankilla on ollut keskeinen rooli koronakriisin aiheuttaman talouden taantuman nopeassa voittamisessa.
Talous- ja rahaliiton kehittämistä on kuitenkin jatkettava. Euroalue on yhä haavoittuva markkinamyllerrysten edessä. Rahoitusvakauden säilyttäminen kaikissa tilanteissa vaatii yhteisiä kriisinhoidon välineitä
Jäsenmaiden omat kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevat uudistukset ovat niin ikään elintärkeitä. Lähivuosina EU:n elpymispaketti on kaikille euromaille, myös Suomelle, mahdollisuuksien ikkuna investoida digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja uudistaa talouksiaan – se kannattaa käyttää hyväksi.
Myös maksamisen kenttä muuttuu nopeasti. On mahdollista, että tulevaisuudessa käteisrahan rinnalla ihmisillä olisi käytössä myös digitaalinen muoto eurosta. Euroopan keskuspankin uudessa hankkeessa tällaiselle ”digieurolle” haetaan konkreettista muotoa.
Myös käteiseuro näyttää jatkossa erilaiselta, kun setelien kuvitus ja teemat uudistetaan lähivuosina. Eurooppalaiset pääsevät vaikuttamaan setelien ulkoasun suunnitteluun.
Euroalueen yhteistyö tiivistyy juuri niin nopeasti ja paljon kuin kansalaiset hyväksi kokevat. Optimaalista polkua ei löydy oppikirjoista. Kaikesta epätäydellisyydestään huolimatta euro tuo jatkossakin vakautta Euroopalle.
Olli Rehn
