Kuukauden kysymys: Miten Ukrainasta voi tulla EU-jäsenmaa?
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan jokainen Euroopan valtio, joka ”kunnioittaa ja sitoutuu edistämään” vapautta, kansanvaltaa, ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja oikeusvaltiota koskevia periaatteita, voi hakea EU:n jäsenyyttä. Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksensa 28. helmikuuta eli muutama päivä sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi maahan. Miten ja millaisella aikataululla Ukrainasta voi tulla EU-jäsenmaa? Kysyimme asiaa tutkija Saila Heinikoskelta.
Unioni onkin laajentunut jo seitsemän kertaa. Tällä hetkellä EU:ssa on 27 jäsenvaltioita, ja nykyiset ehdokasmaat ovat Albania, Islanti, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia sekä Turkki. Näiden lisäksi mahdollisia ehdokasmaita, joille ei ole vielä myönnetty ehdokasmaan asemaa, ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Ukraina, Moldova ja Georgia taas ovat hakeneet EU:n jäseneksi Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen.
Euroopan parlamentti toivoi jo maaliskuussa 2022 Ukrainan hyväksymistä ehdokasmaaksi mahdollisimman nopeasti, ja asia onkin EU-johtajien juhannuksen huippukokouksen asialistalla. Eurooppa-neuvoston on tehtävä yksimielisesti päätös sekä ehdokasvaltioksi hyväksymisestä että jäsenyysneuvottelujen avaamisesta. Komissio on suosittanut sekä Ukrainan että Moldovan hyväksymistä ehdokasmaaksi.
Ensin vertaillaan
Ehdokasmaaksi päästyäänkin Ukrainalla olisi edessä monta vaihetta. Neuvottelujen aluksi tehdään vertailuvaihe, jossa Ukrainan lainsäädäntöä vertaillaan EU:n lainsäädäntöön ja laaditaan arviointiperusteet. Varsinaisia neuvotteluja käydään yli 30 osa-alueesta eli neuvotteluluvusta, jotka koskevat esimerkiksi liikennepolitiikkaa, verotusta, rahoituspalveluita, maataloutta ja julkisia hankintoja.
Keskeisimmät eli niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit liittymiselle ovat vakaat demokraattiset instituutiot, toimiva markkinatalous ja unionin lainsäädännön noudattaminen. Vasta kaikkien lukujen hyväksymisen jälkeen laaditaan liittymissopimus.
Laaja hyväksyntä tarvitaan
Sopimukseen tarvitaan parlamentin enemmistön hyväksyntä ja neuvoston yksimielisyys, minkä jälkeen sopimus allekirjoitetaan. Allekirjoittamisen jälkeen sopimus on vielä ratifioitava kaikissa jäsenmaissa ja Ukrainassa, ja vasta kaiken tämän jälkeen se voi astua voimaan ja tehdä Ukrainasta EU-jäsenmaan.
Tuki EU-jäsenyydelle on Ukrainassa noussut erityisesti sodan alettua, ja ehdokkaaksi pääsemisellä voisi olla symbolisesti suuri merkitys sodan keskellä. Voi kuitenkin olla, että jo ehdokkaaksi hyväksymisen ehdoksi asetetaan lainsäädäntöuudistuksia, joilla tehostetaan esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja torjutaan korruptiota. Ukrainan presidentti Zelenskyi puolestaan on toivonut pikaista pääsyä ehdokasmaaksi ja korostanut sen merkitystä koko Euroopan tulevaisuudelle Venäjän uhkan alla. Sota Ukrainassa saattaakin vauhdittaa jäsenmaiden halua aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa, mutta se voi myös hidastaa neuvotteluja ja niissä edellytettyjä lainsäädäntöuudistuksia.
Ohituskaistaa ei ole
Euroopan unionin jäseneksi ei ole ohituskaistaa, vaan neuvottelut kestävät väistämättä vuosia. Suomen liittymisprosessi unioniin on ollut kaikkein nopein, alle kolme vuotta, mutta nykyisenkaltaiset jäsenyysneuvottelut sekä Ukrainan lähtötilanne tekevät Ukrainan liittymisprosessista väistämättä pidemmän. Jopa jäsenyyskriteerit jo pitkälti täyttävä Islanti kävi yli kolme vuotta (2009–2013) sittemmin keskeytyneitä jäsenyysneuvotteluita, joissa ainoastaan 11 neuvottelulukua saatiin hyväksyttyä ja suljettua.
Mahdollinen nopeutettu erityiskohtelu Ukrainalle voisi myös aiheuttaa turhautumista ja näköalattomuutta Länsi-Balkanin maissa, joista kaikki eivät ole saaneet edes ehdokasmaan asemaa. Esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovina jätti EU-jäsenyyshakemuksen jo vuonna 2016, mutta maata ei ole vielä hyväksytty ehdokasmaaksi. Bosnian ja Hertsegovinan johdosta onkin kehotettu EU:ta myöntämään ehdokasasema yhtä aikaa myös heille, jotta Venäjä-mieliset voimat eivät saisi maassa lisää vettä myllyynsä.
EU:n vahva tuki Ukrainan ehdokkuudelle
Jo pelkkä neuvottelujen aloittaminen voisi tuoda näkymän tulevaisuudesta EU:n jäsenvaltiona, olkoonkin, että EU:n laajentuminen on ollut pitkään pysähdyksissä. Kroatian liityttyä unioniin vuonna 2013 EU ei ole saanut yhtään uutta jäsenmaata, mikä on voinut herättää turhautumista jäsenyysprosessiin erityisesti Länsi-Balkanilla. Pian väistyvä puheenjohtajamaa Ranska onkin ehdottanut Euroopan poliittisen yhteisön perustamista, minkä avulla voitaisiin syventää yhteistyötä erityisesti Länsi-Balkanin ja itäisten naapurimaiden kanssa jo ennen EU-jäseneksi pääsemistä. Tällaiseen poliittiseen yhteisöön liittyminen jo jäsenyysneuvottelujen aikana voisi olla ukrainalaisille symbolisesti merkittävää sodan keskellä.
Ukrainan tilannetta edistää se, että maan sisäisen kannatuksen lisäksi ehdokasmaaksi hyväksymiselle on vahva tuki EU-jäsenmaiden ja toimielinten piirissä. Komission ja parlamentin lisäksi suurimmat jäsenmaat Saksa, Ranska ja Italia tukevat ehdokasmaaksi hyväksymistä, samoin kuin esimerkiksi EU:n talous- ja sosiaalikomitea, joka muistutti samalla Länsi-Balkanin maiden jäsenyysnäkymistä.
Todellinen näkymä liittymisestä Euroopan unioniin kannustaa ehdokasmaita tekemään kansalaisten oikeuksia edistäviä uudistuksia ja on myös unionin geopoliittinen etu.
Saila Heinikoski, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Lue myös:
Euroopan komissio suosittaa neuvoston vahvistavan Ukrainan, Moldovan ja Georgian EU-jäsenyysnäkymät
