Töissä EU:ssa: kansainvälisissä operaatiossa
Entinen Rajavartiolaitoksen upseeri ja Tullin pääjohtaja Antti Hartikainen on ollut uransa aikana mukana myös useissa EU-tehtävissä. Hän on toiminut muun muassa päällikkönä EU:n Ukrainan neuvonanto-operaatiossa, EU:n Libyan rajaturvallisuusoperaatiossa ja EU:n Armenian neuvonantajaryhmässä.
Ukrainan neuvonanto-operaation tehtävänä on tukea Ukrainan viranomaisia siviiliturvallisuussektorin reformin toteuttamisessa.
Sodan alettua helmikuussa 2022 jouduimme toimimaan muutaman kuukauden pääosin Ukrainan ulkopuolelta. Oli erittäin tärkeää, että emme keskeyttäneet tukeamme Ukrainan viranomaisille missään vaiheessa, vaan mukautimme toimintamme nopeasti sodan ajan olosuhteisiin.
Palasimme kokonaisuudessaan Ukrainaan syys-lokakuun vaihteessa 2022. Talvi 2022-2023 oli vaikea johtuen muun muassa jatkuvista ilmahälytyksistä sekä ongelmista sähkön- ja lämmönjakelussa. Nyt tilanne on stabilisoitunut ja henkilöstö tottunut toimimaan vallitsevissa olosuhteissa. Ukrainan viranomaiset pystyvät sodasta huolimatta hämmästyttävän hyvin keskittymään reformihankkeisiin. Tältä osin Ukrainalle kesäkuussa 2022 myönnetty EU:n kandidaattimaan status on keskeinen motivaatiotekijä.
Kotimaassa olen viimeksi toiminut viisi vuotta Tullin pääjohtajana ja sitä ennen reilut 20 vuotta Rajavartiolaitoksen upseerina (eversti evp). Nykyisessä tehtävässä Ukrainassa aloitin 1.7.2019.
Kansainvälisissä tehtävissä olen ennen nykyistä tehtävääni toiminut mm. EU:n Libyan rajaturvallisuusoperaation päällikkönä, EU:n Armenian neuvonantajaryhmän päällikkönä, EU:n Georgian rajaturvallisuusreformin pääneuvonantajana, Moldovan-Ukrainan rajaturvallisuusoperaation apulaispäällikkönä ja EU:n Bosnia-Hertsegovinan poliisioperaatiossa rajapoliisin operaatiopäällikön vanhempana neuvonantajana.
Lisäksi johdin 2019 EU:n korkean tason neuvonantajaryhmää, joka avusti Ukrainaa EU:n parhaisiin käytänteisiin perustuvan rajaturvallisuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman laatimisessa. Selkeä toimeenpanosuunnitelma helpottaa olennaisesti mm. kansainvälisen tuen koordinointia. Ukrainan muuttunut turvallisuustilanne ja EU:n kandidaattimaan status edellyttävät strategian päivittämistä ja tämä työ on nyt parhaillaan käynnistymässä.
Mikä motivoi sinua lähtemään kansainvälisiin työtehtäviin?
Oman osaamisen testaaminen ja kehittäminen on ollut keskeinen motivaatiotekijä. Itä-Euroopan tehtävät ovat kiinnostaneet hyvin pitkälti siksi, että tunnen kulttuurin ja olen aiemmissa tehtävissä halunnut hyödyntää ja kehittää venäjän kielen taitoani. Jokainen ulkomaan työtehtävä on jonkinasteinen seikkailu, yleensä erittäin mielenkiintoinen sellainen. Toki myös ulkomaan tehtävien taloudellisilla etuuksilla on ollut merkityksensä erityisesti ensimmäisten tehtävien osalta.
Tehtävät ulkomailla ja erityisesti kansainväliset johtamistehtävät vaativat sosiaalista kyvykkyyttä, ulospäin suuntautunutta luonnetta, ahkeruutta ja valmiutta työskennellä pitkiä työpäiviä usein myös viikonloppuisin, avarakatseisuutta ja halua oppia uusia asioita.
Mikä on ollut ulkomaan työtehtävissä parasta, mikä haasteellisinta?
Parasta ulkomaan työtehtävissä on ollut tehtäväkentän laajuus ja monipuolisuus sekä erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa itse omiin tehtäviin ja niiden toteuttamiseen. On ollut myös erittäin hienoa oppia tuntemaan eri maita ja kulttuureja. Haasteellisinta on ollut muutamissa tehtävissä ajoittain erittäin stressaava työympäristö, näin erityisesti sodan aikana Ukrainassa ja sisällissodan alkaessa Libyassa.
Olen ehdottomasti valmis lähtemään vielä muutamaksi vuodeksi ulkomaan tehtäviin, jos ja kun sopiva mahdollisuus tarjoutuu.
Mitä kansainvälisissä työtehtävissä toimiminen on opettanut sinulle?
Ulkomaan tehtävissä olen oppinut, että verkostoituminen on voimaa ja yhteistyö ylivoimaa. Johtajan roolissa kommunikaation merkitys on korostuneempaa kuin Suomessa. Koen pystyneeni hyödyntämään ulkomaan tehtävissäni kehittyneitä verkostoitumis-, yhteistyö- ja kommunikointitaitoja kotimaan tehtävissä.
Paluussa Suomeen ei ole ollut muita haasteita kuin sopivan työtehtävän löytäminen.
Mitkä ovat mielestäsi suomalaisten vahvuudet kansainvälisissä työtehtävissä ja niihin hakeuduttaessa, entä heikkoudet?
Suomalaisten ehdottomia vahvuuksia ovat osaamis- ja koulutustaso sekä vallitseva organisaatiokulttuuri, joka sopii hyvin kansainväliseen toimintaympäristöön. Heikkoudet tulevat usein esiin työhaastattelujen yhteydessä – pienoinen vaatimattomuus ja joskus jopa ujous.
Ulkomaan tehtäviin lähteville antaisin neuvoksi, että kannattaa pyrkiä nousujohteiseen uraan. Uuden tehtävän olisi hyvä olla aina vähän edellistä vaativampi. Näin motivaatio ja innostus säilyy. Turha pelätä, jos tehtävä edellyttää uuden oppimista. Täytyy luottaa omaan oppimiskykyynsä. Kielitaito vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja aina on kehittämisen varaa. Ensimmäinen ulkomaan tehtävä on vaikeinta saada ja siinä on tärkeää onnistua, eli se on ns. näytön paikka niin itselle kuin kansainväliselle työyhteisölle.
