Komission edustajat tutustuivat suomalaiseen biotalouteen
Kesäkuun puolivälissä Suomessa vieraili seitsemän Euroopan komissiossa työskentelevää virkamiestä. Heille näytettiin erityisesti metsään perustuvaa biotaloutta, mutta myös maatilalla käytiin. Oli hienoa nähdä, että kohteet kiinnostivat siinä määrin, että paikasta toiseen piti lähteä, vaikka kysymyksiä ja keskustelua olisi voinut jatkaa. Biotalous on yksi Suomen pääprioriteeteista seuraavan komission ohjelmaan vaikuttamisessa.
Vastavalittu Euroopan parlamentti valmistautuu uuteen kauteen
EU-kansalaiset ovat valinneet 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin viisivuotiskaudelle 2024–29. Millaisen perinnön väistyvä parlamentti jättää, ja mikä muuttuu alkavalla kaudella – vai muuttuuko sittenkään mikään kovin olennaisesti? Entä miten parlamentti valmistautuu EU:n käynnistyvään viisivuotiskauteen?
Italian ex-pääministerit Letta ja Draghi EU:n kilpailukykypolitiikan peräsimessä
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja EU:n kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja kesäkuussa järjestettävien eurovaalien alla. Keskustelua vauhdittavat kahden Italian entisen pääministerin Enrico Lettan ja Mario Draghin korkean tason selvitykset. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston tilaama Lettan selvitys Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ja kesällä odotetaan Euroopan komission tilaamaa Draghin selvitystä, joka pureutuu laajemmin EU:n kilpailukykyyn. Keskustelu on ollut odotettua ja tärkeää. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-vaikuttamisprioriteeteista.
Espanja viimeisteli jopa 71 lainsäädäntöesitystä EU-puheenjohtajakaudellaan
Vuodenvaihde merkitsee Espanjan EU-puheenjohtajakauden päättymistä. Espanjalla oli suuri paine edistää ja saattaa loppuun keskeisiä, vielä avoinna olevia lainsäädäntöesityksiä. Näin se tekikin – laskujen mukaan viimeistelty on 71 lainsäädäntöesitystä. Tahtia, jolla maa on edistänyt lainsäädäntötyötä kaikilla sektoreilla, voidaan pitää jopa poikkeuksellisen hengästyttävänä. Erityisesti vihreän siirtymän vauhdittamisessa puheenjohtajamaa onnistui jopa odotuksia paremmin. Ukrainan tukeminen eri keinoin jatkui Espanjan puheenjohtajakaudella.
Eläköityvä EU-suurlähettiläs Marja Rislakki uskoo yhtenäiseen Eurooppaan
Suomen EU-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Marja Rislakki on nähnyt Suomen koko EU-jäsenyyden aitiopaikalta. Kun Suomi neuvotteli ETA-sopimuksesta ja sen jälkeen liittymissopimuksesta, hän oli pääneuvottelija ministeri Salolaisen virkamiessihteeri. Vuonna 2017 tie johti jälleen EU-asioiden pariin Brysseliin, kun EU-edustustoon haettiin uutta päällikköä.
EU:n terveysyhteistyö koronan kourissa
Kohta kymmenettä kuukautta jatkuva koronapandemia on ollut monella tapaa testi EU:n toimintakyvylle ja uskottavuudelle. Samalla se on kääntänyt keskustelun EU:n yhteistyöstä terveysalalla uuteen asentoon.
EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyö taklaa koronakriisiä monelta suunnalta
Koko maailman yhteinen toivelista joulupukille on tänä vuonna jo kirjoitettu. Sen kärjessä on tepsivä rokote koronavirukselle. Paljon kysyntää on myös lääkkeille, uusille hoitomenetelmille, digiratkaisuille ja mobiilisovelluksille – ja koronatiedolle sen kaikissa muodoissaan.
EUE:n kolumni: Biotalous tarjoaa kestäviä ratkaisuja
Suomalaista biotaloutta esiteltiin tammikuun lopulla näkyvästi Brysselin virkamiehille. Silloin virkamiesryhmä lähti pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa.
VVP – kriisit, kohokohdat ja tulevaisuuden näkymät
Kohta se on kasassa, VVP eli Viiden Vuoden Paketti. Kurkistan EU- agendalle syksyltä 2013 ja näen tuttuja sanoja: Lampedusa (turvapaikanhakijat), Syyria, Libya, Ukraina, digitaalinen talous, nuorisotyöttömyys, EMU:n kehittäminen. Uudet mepit ja komissaarit valittiin vuonna 2014 ja kaikissa EU-maissa on ollut kansallisia vaaleja, mutta samat teemat ovat puheena edelleen.
Lisää saunoja EU:n toimielimiin!
Kevät saapuu pikku hiljaa Brysseliin ja sen mukana EU:n yleisurakilpailu, joka avautui 8. maaliskuuta. Kilpailun kautta Euroopan henkilövalintatoimisto (EPSO) valitsee jälleen muutama sata laureaattia, jotka voivat hakea EU toimielimissä avoinna olevia tehtäviä.