Saavutettavuustyökalut

Kuukauden kysymys 12.8.2013

Kuukauden kysymys: Millainen on uusi EU-maa Kroatia?

 Kroatian pääkaupunki Zagreb. Kuva: Euroopan komissio

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista asiantuntijoilta ja päättäjiltä. Tällä kertaa kysymme uudesta jäsenmaasta Kroatiasta ja EU:n laajentumisten vaikutuksista Alueiden komitean näkökulmasta. Kysymyksiin vastasi Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kunnallisneuvos Pauliina Haijanen, joka on ollut mukana Alueiden komitean Kroatian liittymistä valmistelevassa työryhmässä.

 Millainen on EU:n uusin jäsenmaa?

 – Kaunis ja viehättävä; kirkkaat puhtaat vedet ja miellyttävät ihmiset. Jugoslavian Presidentti Tito oli kroaatti ja piti tietysti Kroatiaa erityisessä asemassa. Se tarkoitti muun muassa, että Kroatiassa ryhdyttiin jo 1960-luvun alusta kehittämään matkailua ja ympäristöä saastuttavaan teollisuuteen suhtauduttiin erittäin torjuvasti.

– Kroatialaiset pitävät itseään keskieurooppalaisina. He katsovat olleensa kilpenä Euroopalle ”musliminyrkkiä” vastaan, Kroatian valtion etelärajan muoto on tästä muistutuksena.

pauliinahaijanen_282Alueiden komiten Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja  Pauliina Haijanen. Kuva: Varsinais-Suomen liitto

– Kroaatit ovat erittäin vahvasti tietoisia historiastaan ja perinteistään. Museoita on joka lähtöön, esimerkiksi Zagrebissa on ”Museum of Broken Relationship” – kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi lähettää sinne esineistöä kokemistaan pettymyksistä.

Suomen unioniin liittymisen jälkeen EU on ottanut uusia jäseniä kolmeen otteeseen. Miten aiemmat laajentumiset ovat näkyneet Alueiden komitean työssä?

– Suuri itälaajentuminen (2004) muutti EU:n toimintaa ratkaisevalla tavalla. Aikaisemmin oli helppo tuntea jäsenvaltioiden edustajat, mutta silloin tuli mukaan suuri joukko ihmisiä, joiden kanssa kommunikointi ei ollutkaan niin helppoa.

– Suuren laajentumisen jälkeen puhuttiin koko ajan rahasta. Syntyi vaikutelma siitä, että EU on vain pajatso, josta rahaa pitäisi tulla kaikille. Tästä muistuu mieleen Nikosian kaupunginjohtajan puheenvuoro Alueiden komiteassa ennen Kyproksen jäsenyyttä. Hän kritisoi voimakkaasti rahanjakoon keskittyvää jäsenvaltioiden politiikkaa ja peräänkuulutti eurooppalaista kulttuuriperintöä ja arvomaailmaa. Olisi hyvä, että näitä asioita peräänkuulutettaisiin nykyisinkin enemmän.

Minkälaisia ovat uuden jäsenmaan suurimmat haasteet erityisesti alue- ja paikallishallinnon kannalta?

– Kroatia-työryhmässä esittelin Suomen paikallis- ja aluehallintojärjestelmää sekä kunnallista palvelutuotantoa. Lisäksi olen selvittänyt ryhmälle Suomen kokemuksia rakennerahoituksen hallinnasta Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Suurin kiinnostus kroatialaisten taholta liittyi juuri EU-rahoituksen ja ohjelmien hyödyntämiseen ja toteuttamiseen alue- ja paikallistasolla. Keskeisinä ongelmina heillä nousivat esiin korruptio, puutteet oikeuslaitoksen toimivuudessa sekä heikko paikallishallinto.

– Lausunto, jonka laadin yhdessä Istrian maakunnan johtajan Ivan Jakovcicin kanssa, sisälsi suosituksia siitä, miten Kroatian paikallis- ja alueviranomaiset voisivat mahdollisimman hyvin osallistua eurooppalaiseen rakennepolitiikkaan. Suositukset hyväksyttiin Alueiden komiteassa marraskuussa 2011. Kuvaavaa on, että suosituksia laadittaessa en pyynnöistä huolimatta onnistunut saamaan kannanottoa Kroatian kuntien keskusjärjestöltä, vaikka heillä sellainen kuitenkin oli jo silloin perustettu.

Seuraa meitä