Töissä Brysselissä – 10 suomalaista tarinaa

Töissä Brysselissä – kymmenen suomalaista tarinaa

Sari LEHKONEN, yksikön päällikkö, Stakeholder Relations and Selection Management, Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

Koko työuransa komissiossa tehnyt Sari Lehkonen vetää parinkymmenen hengen yksikköä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistossa, Brysselissä. Millä eväillä EU-tehtäviin voi hakeutua? ”Kloonattu moniosaaja ei tarvitse olla, mutta kielitaito ja esiintymiskyky ovat tarpeen. Ja oma-aloitteisuudesta on hyötyä”, Sari neuvoo.    

Mitä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) tekee?

EPSO auttaa EU:n toimielimiä henkilöstön valinnassa. Koordinoimme valintamenettelyjä eli sitä, minkälaisia testejä rekrytointikilpailuissa käytetään ja milloin. Tavoitteenamme on, että kaikilla jäsenvaltioiden kansalaisilla on yhtä paljon tietoa haku- ja rekrytointiprosessista, ja tasavertaiset mahdollisuudet hakea.

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Läpäisin rekrytointikilpailut, jotka julkaistiin vuonna 1995, kun valmistuin yliopistosta. Olen opiskellut ranskaa, viestintää ja poliittista historiaa. Olen malliesimerkki siitä, että en tiennyt EU:n tarjoamista työtehtävistä etukäteen. Kuvittelin, että ne ovat tarkoitettu ministeriöiden työntekijöille. Tulin komissioon alun perin kääntäjäksi, mutta pian huomasin, että se ei ole juttuni. Siirryin osaksi kouluttamaan kääntäjiä uuden käännösohjelman käytössä, jonka jälkeen työskentelin koulutuksen ja kulttuurin pääosastolla viestinnän puitesopimuksien parissa ja vierailupalvelun päällikkönä. Työskentelin myös komission budjettiosastolla jonkin aikaa. Tapaamieni ihmisten kautta olen usein päätynyt hakemaan uusia tehtäviä, siten päädyin myös nykyiseen tehtävääni EPSOssa.

Mikä on työssäsi haastavinta?

Haluamme, että EPSO on ”The best in selecting the best.” EU:n henkilöstövalintamenettelyt ovat huippuluokkaa, ja meitä voi pitää suunnannäyttäjänä. Usealla kielellä ja suurelle hakijajoukolle järjestämämme rekrytointikilpailut ovat ainutlaatuiset. Työni on tulevaisuuteen suuntautuvaa, seuraan aktiivisesti esimerkiksi rekrytointitestien kehittymistä. Päätöksiä tehtäessä on otettava usean ihmisen mielipiteet huomioon, ja se vaatii aikaa. Täytyy olla rohkeutta ja uteliaisuutta katsoa kortit loppuun asti, jotta pysymme tavoitteessamme.

Minkälaisissa tilanteissa koet onnistuneesi työssäsi?

Parhaimmat hetkeni työurani varrelta liittyvät tilanteisiin, joissa olen työskennellyt yhdessä muiden kanssa. Vaikeuksista ja eriävistä mielipiteistä huolimatta saadaan aikaan tulosta. Esimerkiksi arviointikeskusten avaaminen vuonna 2010 oli aikoinaan haasteellista. Ennakkoluuloja oli paljon sen suhteen, miten uusi testaus toimisi ja olisiko testaaminen tasapuolista.

Minkälaisia työtehtäviä EU tarjoaa? Miksi EU-uralle kannattaa mielestäsi hakeutua? 

Työtehtäviä on monilla eri aloilla. Perinteisen juristin, ekonomin ja kääntäjän lisäksi esimerkiksi maantieteilijöille, rakennusinsinööreille ja elintarvikeosaajille on tarvetta. Emme hae klooneja.

Työtehtävät ovat erittäin monipuolisia, ja instituutiot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Myös kielitaitoa pääsee käyttämään ja kehittämään. Työtehtäviä on mahdollisuus vaihtaa uran aikana useaan otteeseen, toki halutessaan voi pysyvä samassa työtehtävässä.

Koko haku- ja rekrytointiprosessi kestää normaalisti noin vuoden eli vaatii sitoutumista. Prosessiin kannattaa suhtautua oppimiskokemuksena. Kun hakijoita on paljon, esivalintavaihe on puolueeton tapa karsia. Esivalintavaiheen testejä on mahdollista harjoitella. Kuten ruotsalainen kollegani totesi kilpailut läpäistyään: En ole älykkäämpi kuin muut hakijat, mutta voin olla paremmin valmistautunut. Sitä paitsi useat isot yritykset käyttävät samoja testejä rekrytoinnissaan, ei niissä ole mitään ihmeellistä.

Onko suomalaisilla hyvät mahdollisuudet päästä EU-instituutioihin töihin? Mitä siihen vaaditaan?

Suomalaisten koulutustaso on kansainvälisesti todella korkea, ja olemme kielitaitoisia. Suomalaiset eivät aina ymmärrä, kuinka hyvä kielitaito heillä on. Haasteena kilpailuissa on se, että suomalaiset eivät ole tottuneita alkukarsintavaiheessa käytettyyn tietokonetestiin. Esimerkiksi Italiassa jo yliopistojen pääsykokeissa käytetään samankaltaisia testejä. Suomalaiset pääsevät kilpailuja kohtuullisesti läpi.

Esiintymistaitoa ja analysointikykyä kannattaa harjoittaa, hieman karrikoidusti sanoen: liian hiljaiset ja hitaat hiirulaiset eivät kilpailuissa pärjää. Kannustan ehdottomasti opiskelemaan kieliä. Jos on kiinnostunut työskentelemään ulkosuhteiden parissa, espanja ja portugalin kieli ovat varmasti hyödyllisiä. Henkilöstöhallinnon puolella ranskan kielitaito on ollut eduksi, mutta sitä ei tarvitse niin paljon kuin ennen. Toisaalta EU:lla on edustustoja monissa unionin ulkopuolisissa maissa, jolloin paikallisen kielen osaaminen on etu. Kielten suhteen taivas on rajana. Itsekin opiskelin hollannin kielen aikuisiällä, koska kielen opiskeluun tarvittava motivaationi tuli töiden kautta.

Komission puheenjohtajaa José Manuel Barrosoa vapaasti lainatakseni: EU:n parissa työskentely vaatii hyvää fyysistä kuntoa, kärsivällisyyttä ja sitoutumista. Älyllinen uteliaisuus tulevaisuudesta auttaa jaksamaan asioiden ajamista, vaikka se välillä hidasta olisikin.

EU-rekrytointi lyhyesti:

• EU:n toimielinten vakinainen henkilöstö valitaan kaksivaiheisilla avoimilla kilpailuilla. Erikoisalanosaajille järjestetään kohdennettuja hakuja. Unionissa on haettavissa myös määräaikaisia työtehtäviä.
• Kilpailuissa testataan mm. analysointi- ja ongelmanratkaisukykyä sekä viestintä- ja yhteistyötaitoja.
• Kilpailun läpäisseet hakijat kirjataan ns. varallaololuetteloon, josta toimielimet palkkaavat virkamiehiä tarpeidensa mukaan.
• Tehtäviä, joihin otetaan säännöllisesti uusia työntekijöitä, ovat mm. yleisvirkamiehen, juristin, ekonomin, kääntäjän, konferenssitulkin ja viestintäammattilaisen tehtävät.
• Hakuprosessi kestää yhteensä 5–9 kuukautta.
• Erillisvirastot, kuten Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto, vastaavat rekrytoinnista itse.
• EU-instituutioissa työskentelee tällä hetkellä runsaat tuhat suomalaista eri työtehtävissä. Lisäksi suomalaisia työskentelee välillisesti EU:n parissa mm. edunvalvontatehtävissä.

Lähteet: EPSO, Euroopan komissio

Lisätietoja

Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO)

Valtioneuvosto

EU Careers Twitterissä ja Facebookissa

Teksti: Maria Nurmi /> Kuva: Sari Lehkonen