Saavutettavuustyökalut

Kuukauden kysymys 9.12.2013

Kuukauden kysymys: Mitä hyötyä Suomelle on eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä?

Haglund (Kuva: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista asiantuntijoilta ja päättäjiltä. Joulukuun EU-huippukokouksen alla kysymme eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä puolustusministeri Carl Haglundilta.

– Suomi on jo pitkään tehnyt puolustusyhteistyötä pohjoismaisessa kehyksessä, Naton kanssa, EU:ssa ja kahdenvälisesti esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Turvallisuusympäristön haasteet ja talous edellyttävät, että puolustusyhteistyö on jatkossa entistä systemaattisempaa ja yhteistyön pitää alkaa jo erilaisten suorituskykyjen suunnitteluvaiheesta ja jatkua aina esimerkiksi kaluston ylläpitoon asti.  Puolustusyhteistyö on Suomelle huoltovarmuuden ja teknologisen kehityksen kannalta merkittävää toimintaa, sillä turvallisuus ja varautuminen eivät ole enää ratkaistavissa yksinomaan kansallisilla järjestelyillä.

-1990-luvulta lähtien muutokset Euroopan maiden käsityksissä turvallisuusympäristöstä ovat ohjanneet muutoksia turvallisuusjärjestelyissä ja erityisesti sotilaallisten kykyjen osalta. Perinteiset jakolinjat ovat sekä hämärtyneet että jopa menettäneet merkitystään. Nykyään on lähes mahdotonta kattavasti erottaa toisistaan kansallinen ja kansainvälinen; maanrajojen ulkoinen ja sisäinen turvallisuus; siviili ja sotilas; puolustus maanrajojen sisäpuolella ja kriisialueiden rauhoittaminen ja vakauttaminen. Perinteisten rajalinjojen toistaminen saattaa myös yksinkertaistaa kokonaiskuvaa niistä haasteista, joihin myös Suomen tulee vastata taatakseen yhteiskunnan turvallisuus. Turvallisuusympäristön muutos edellyttää uusia tapoja valvoa maan etuja. Myös varautuminen poikkeusoloihin eroaa merkittävästi siitä, miten ja millä kriisitilanteeseen varauduttiin aikaisemmin.

– Turvallisuusuhkien muutos ja talouskriisi ovat viimeistään ratkaisseet Suomen ja muiden Euroopan maiden dilemman siitä, kehittääkö puolustustaan yksin vai yhdessä.  Uhkat kuten joukkotuhoaseiden leviäminen, pitkäaikaiset Afrikan ja Lähi-idän konfliktit sekä erilaiset laittoman kaupan muodot kuten ihmis-, huume- ja asekauppa liittyvät usein toisiinsa. Ne ovat arkipäivää monille Euroopan lähialueilla eläville ihmisille ja ne muodostavat joko suoran tai epäsuoran uhkan myös EU-maille.  Uhkien luonteen takia EU-jäsenet eivät voi niihin yksin vastata, mutta huomionarvoista on se, että jäsenmaat eivät myöskään halua toimia yksin, vaan ovat vakuuttuneita yhä laajemman ja syvemmän puolustusyhteistyön tarpeesta.

– Taloudelliset realiteetit ovat saaneet Euroopan oivaltamaan yhteistyön välttämättömyyden. Viime vuosien laajamittaiset kansallisten puolustusmenojen leikkaukset kaventavat koko Euroopan unionin toimintakykyä ja heikentävät myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja sen työpaikkojen asemaa. Suomelle puolustusteollisuuden huomioiminen osana kokonaisvaltaista turvallisuus- ja puolustuspoliittista kehitystä on tärkeää erityisesti suomalaisten pienten ja keskisuurten puolustusalan yritysten toimintaedellytysten kannalta, mutta Suomi on valmisteluissa korostanut myös eurooppalaisen huoltovarmuuden tärkeyttä kriisitilanteisiin varautumisessa.

– Joulukuun 2013 Eurooppa -neuvoston agendalle on nostettu puolustuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Neuvoston istuntoa valmisteltaessa EU:n tavoitteeksi on selkeytynyt pyrkimys vahvistaa jäsenmaidensa puolustussuorituskykyjä ja puolustusteollisuutta ja siten turvata jäsenmaidensa ja lähialueiden turvallisuus ja vakaus nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla vahvistetaan myös eurooppalaista huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.

– Eurooppa-neuvoston odotetaan antavan selkeitä ja konkreettisia tehtäviä puolustusyhteistyön kehittämiseksi EU-instituutioille, jäsenmaille ja erityisesti jäsenmaiden puolustushallinnoille. Tehtävienantojakin tärkeämpää on tieto, että puolustusyhteistyökysymykset säilyvät jatkossakin Eurooppa-neuvoston agendalla ja neuvosto seuraa yhteistyön edistymistä todennäköisesti jo kesän 2015 istunnossaan. Tämä vankistaa EU:n tietä kehittyä kokonaisvaltaisesti turvallisuutta tuottavaksi yhteisöksi. Tämä kehitys vankistaa myös Suomen turvallisuutta.

 

survey solutions

Seuraa meitä