Saavutettavuustyökalut

Kuva: Sakari Piippo VNK

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 12.4.2016

Anne Berner: Onko pohjoismaille hyötyä tiiviimmästä EU-yhteistyöstä?

Tänä vuonna Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa ja tuo EU-asiat vahvasti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteistyöministeri Anne Berner kirjasi ajatuksiaan siitä, miksi pohjoismaat hyötyvät tiiviimmästä yhteistyöstä EU-asioissa.

Kuva: Sakari Piippo. Käyttöoikeudet: Valtioneuvoston kanslia
Pohjoismainen yhteistyöministeri Anne Berner
Pohjoismainen yhteistyöministeri Anne Berner

Pohjola Euroopan murroksessa

Eurooppa elää monimuotoisessa muutostilassa. Hallitukset haastavat EU:n perusarvoja avoimesti myös Itämeren alueen maissa ja Britannian tulevaisuus EU:ssa koskettaa myös pohjoismaita – jopa muita EU-maita lähemmin. Pohjoismaat ovat Britannian naapureita ja monissa kysymyksissä samanmielisiä maita.

Moni turvapaikanhakija hakeutuu Pohjolaan. Suuret pakolaismäärät ovat rasittaneet varsinkin Ruotsin vastaanottokykyä ja synnyttäneet ensimmäisen kerran sitten 1950-luvun uusia hidasteita keskinäisille rajoillemme.

Myös ääriliikkeistä johtuva uhka ja talouden ongelmat ulottuvat pohjoismaihin.

Pohjoismaat eivät siis ole sivustakatsojia Euroopan muutoksessa.

Pohjoismainen osaaminen ja yhteiskuntaratkaisut

Pohjoismaiden yhteiskuntaratkaisut, jotka itse tiedämme olevan suuren muutoksen kourissa, ovat muun Euroopan ja maailman silmin jatkuvan ja suuren kiinnostuksen kohteina.

Pohjoismaat sijoittuvat jatkuvasti eri vertailevien indeksien ja mittareiden valossa kehityksen kärkeen. Julkinen sektori tuottaa parhaimpia koulutus- ja terveyspalveluja väestölleen sekä toimivaa infrastruktuuria ja osaavaa ja tervettä työvoimaa elinkeinoelämänsä käyttöön. Elinkeinoelämä pohjoismaissa on, Suomen vakavista talousongelmista huolimatta, innovatiivista ja on aikojen kuluessa menestynyt hyvin.

Ei ole koskaan ollut osa suurta suunnitelmaa luoda ”pohjoismainen yhteiskuntamalli”. Mutta se, että sellainen kehittyi nimenomaan poikkeuksellisen läheistä yhteistyötä harjoittavien naapurimaiden piirissä, ei ole myöskään sattumaa.

Pohjolalla on annettavaa Euroopalle, niin erikseen kuin yhteistyössä.

Pohjola ja EU

Pohjoismaiden vaikuttavuus EU:ssa on lisääntynyt niillä aloilla missä yhteistyötä on tiivistetty. Tämä ei ainoastaan päde asioihin missä on sovittu yhteisestä vaikuttamisesta tai on edustettu samoja kantoja, vaan yllättävästi myös asioissa missä pohjoismaiden välillä on huomattavia erimielisyyksiä. Lisääntynyt tiedonvaihto on vahvistanut pohjoismaisia asemia neuvotteluissa. Kokonaisuus on enemmän kuin osien summa.

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Olemme nostaneet ohjelmassamme etusijalle pohjoismaiden yhteisen työskentelyn EU- kysymyksissä. Tavoitteena on tuoda enemmän EU:ta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Näin voisimme pitkällä tähtäimellä myös viedä enemmän Pohjolaa EU-yhteistyöhön.

Tämä tukee myös pohjoismaisen yhteistyön modernisointia ja sen merkityksen säilyttämistä EU-Euroopassa.

Kaikki 11 pohjoismaista ministerineuvostoa tulee keskustelemaan EU:ssa käsittelevistä aiheista ja miettimään toimia, jolla pohjoismaista näkökulmaa EU:ssa voidaan lisätä.

Yhteistyötä EU-säädösten täytäntöönpanossa lisätään, jotta EU:n tarjoamat mahdollisuudet poistaa rajaesteitä täysmääräisesti hyödynnetään. Samalla herkistytään sille, millä aloilla voitaisiin lisätä ennakoivaa yhteistyötä EU-säädösten valmistelussa. Myös vuorovaikutusta EU-edustustojen välillä lisätään.

Anne Berner

online surveys

Seuraa meitä