Töissä Brysselissä – kymmenen suomalaista tarinaa: Päätöksenteon ytimessä

Töissä Brysselissä – kymmenen suomalaista tarinaa

Kari Loukkaanhuhta, strategisen suunnittelun pääosasto, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Kari Loukkaanhuhta työskentelee kansallisena asiantuntijana Euroopan ulkosuhdehallinnossa. ”On suomalaisten etu olla mukana vaikuttamassa.”

Miksi EU tarvitsee oman ulkosuhdehallinnon? Mikä sen tehtävä on?

Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) toimii EU:n diplomaattikuntana eli se tukee EU:n ulkoasiainedustajaa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisessa. EUH toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen sekä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. EU:n tavoitteena on saada painoaan vastaava asema maailman politiikassa. Yleisen yhdentymisen rinnalla on järkevää, että myös unionin ulkosuhteita hoidetaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

Minkälainen tausta sinulla on? Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Olen taustaltani Rajavartiolaitoksen upseeri. Vuoteen 2005 asti minulla oli niin sanotusti normaali rajaupseerin ura aluepäällikkönä Lapissa. Keväällä 2005 aloitin kansainvälisissä tehtävissä siirryttyäni pikakomennuksella Helsinkiin Suomen edustajaksi silloiseen EU:n rajavalvonnan riskianalyysikeskukseen.

Samana keväänä käynnistyi EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) toiminta, kun pääjohtajaksi nimitettiin suomalainen rajaupseeri Ilkka Laitinen. Minulle tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus avustaa pääjohtajaa viraston perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä Varsovassa. Se osa uraani kesti kolme vuotta, minkä jälkeen palasin Suomen rajavartioston esikunnan kansainväliseen yksikköön. Vuonna 2010 palvelin reilun vuoden kriisinhallintatehtävissä EULEX Kosovo -operaatiossa rajapoliisin operatiivisena neuvonantajana.

Viime vuoden toukokuussa avautui mahdollisuus hakea EU:n ulkosuhdehallinnossa strategisen suunnittelun pääosastolla (CMPD) kansallisen asiantuntijan tehtävää, johon lopulta tulin valituksi.

Mitä strategisen suunnittelun osasto tekee?

Kun EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta harkitaan, pitäisikö johonkin kriisiin puuttua, strategisen suunnittelun pääosasto tuottaa asiakirjoja päätöksenteon tueksi. Toimeksianto suunnittelun aloittamiseen tulee usein joko ulkoasiainhallinnon sisältä tai jäsenvaltioiden pyynnöstä eli poliittisten- ja turvallisuusasioiden komitealta (COPS).

Pääosastomme kattaa sekä siviili- että sotilaallisen suunnittelun. Yleisin ennakkosuunnittelun asiakirja on ns. vaihtoehtopaperi, jossa laaditaan ja analysoidaan eri toimintavaihtoehtoja kriisinhoitoon.

Varsinaisen kriisinhallintamission suunnittelun käynnistyessä osastomme laatii kriisinhallintakonseptin, jossa tulevan mission tai sotilasoperaation keskeisimmät tavoitteet, tehtävät ja mandaatti luodaan. Kun konsepti on hyväksytty ulkoasiainneuvostossa, operatiivinen suunnittelu ja toteutus siirtyvät toiselle pääosastolle (CPCC) tai operaatioesikunnalle sotilasoperaatioissa. Osastomme suorittaa myös kaikkien missioiden strategiset arvioinnit, joiden perusteella jäsenmaat päättävät lopettaa, muuttaa tai jatkaa missiota tai operaatiota.

Mitä työsi sisältää?

Työskentelen strategisena suunnittelijana. Parhaillaan olen esimerkiksi mukana laatimassa Kosovon, Nigerin sekä Libyan missioiden arviointia sekä ulkoasiainneuvoston pyytämää konseptia Sahara/Sahelin alueen rajaturvallisuuden alueellisesta kehittämisestä. Suunnittelutyön lisäksi tuen muita osastojamme oman erityisosaamiseni alalla. Niistä viimeisimpänä voisi mainita missioiden suunnittelun apuvälineiksi tarkoitetun yhdennetyn rajaturvallisuuden konseptin päivitystyön.

EU-operaatioita on käynnissä tällä hetkellä 16, joista 12 siviilimissiota ja neljä sotilasoperaatiota. Operaatioita on erilaisia yksinkertaisista monitorointi- tai koulutusmissiosta aina laajoihin oikeusvaltio- tai toimivaltaa käyttäviin missioihin.

Maailmalla on useita kriisipesäkkeitä. Arkipäiväistyvätkö kriisit työssäsi?

Osaltaan kyllä. Suunnittelutyössä ei voi miettiä kriisien inhimillistä kärsimystä, yritän ottaa asiat asioina enkä mieti uutiskuvia mielessäni. Kriisistä tulee ”ongelmanratkaisua”. Työssäni keskityn tuntemaan kriisin olemusta eli sitä mihin suunnitelmia tehdään, mitkä ovat konfliktin taustat ja eri toimijat kriisialueella. Toki kriisit arkipäiväistyvät myös siksi, että osastomme käsittelee lähes kaikkia Euroopan lähialueiden kriisejä.

Miksi EU-tehtäviin kannattaa hakeutua?

Huolimatta siitä, millä alalla tahansa Suomessa työskentelee, mukana on lähes aina EU-elementti. On meidän suomalaisten etu, että tiedämme, mitä ja miten EU:n tasolla ajatellaan, ja olemme mukana vaikuttamassa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Koen, että kansallisena asiantuntijana pystyn hyvin vaikuttamaan oman alani asioihin ja asiantuntemus otetaan hyvin vastaan. On hienoa nähdä oma kädenjälki EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittymisessä. Vaikka yleensä ajatellaan, että asiat tulevat ”EU:sta”, valmistelevat niitäkin aina koneistossa mukana olevat ihmiset. Lisäksi täällä kehittyy kattava kansainvälinen verkosto oman alan eri toimijoihin, joita pystyy hyödyntämään tulevissa tehtävissä kotimaassa.

………………………………………………………………………………………………………………………………………..

            Kansallinen asiantuntija

• Jäsenmaat voivat lähettää EU:n toimielimiin ns. kansallisia asiantuntijoita. Näiden palkan maksaa lähettäjätaho, muista korvauksista huolehtii vastaanottava toimielin. Asiantuntijat työskentelevät useissa eri tehtävissä. Suomen periaatteena on lähettää asiantuntijoita tehtäviin, jotka tukevat Suomen EU-politiikan tavoitteita. Tällä hetkellä Suomella on toimielimissä n. 25 kansallista asiantuntijaa.
• Normaali toimikausi on 2 vuotta, jota voidaan jatkaa vielä 2+2 vuodella eri päätöksillä.
• Valtaosa kansallisista asiantuntijoista on valtion virkamiehiä.
• Kansallisten asiantuntijoiden lähettämistä koordinoi valtioneuvoston kanslia. Kansallisen asiantuntijan tehtävästä kiinnostuneiden kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä oman hallinnonalansa EU-asioita hoitaviin virkamiehiin.

Lähteet: Euroopan komissio, valtioneuvosto

           Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

• EU:lla on diplomaattisuhteet lähes kaikkiin maailman valtioihin. EU:n maailmanlaajuinen edustustoverkosto on osa ulkosuhdehallintoa.
• EUH perustettiin vuonna 2009 toteuttamaan EU:n ulkopolitiikkaa. Toimintaa johtaa ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (tällä hetkellä Federiga Mogherini).
• EU rakentaa rauhaa ja antaa humanitaarista apua eri puolilla maailmaa. Se on maailman suurin yksittäinen kehitysavun antaja.
• EU:n ulkosuhdehallinnon rahoitusta hallinnoi komissio.
• EU:lla on tällä hetkellä käynnissä 12 siviilikriisinhallintaoperaatiota ja 4 sotiaallista kriisinhallintaoperaatiota. Suurin menoerä operaatioissa on henkilöstön palkka ja turvajärjestelyt.

Lisätietoja:

http://www.eeas.europa.eu/index_fi.htm

http://valtioneuvosto.fi/eu/tyopaikat/eu-virat/fi.jsp

http://ec.europa.eu/civil_service/job/sne/index_fi.htm

Teksti ja kuva: Maria Nurmi