Kuva: Euroopan komissio

Brexit-prosessi kestää kaksi vuotta.

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 26.4.2017

Kuukauden kysymys: Miten brexit vaikuttaa Suomen ja Britannian taloussuhteisiin?

Britannia ei ole enää yhtä tärkeä kauppakumppani Suomelle kuin aikaisemmin, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n Valtioneuvoston kanslialle tekemästä selvityksestä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen johdolla laaditun projektin tavoitteena oli laatia perusselvitys taloussuhteista tausta-aineistona Britannian alkaville EU-eroneuvotteluille.

Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan sekä suoriin sijoituksiin. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin henkilöiden liikkumista Suomen ja Britannian välillä. Näiltä osin olemassa olevat tilastotiedot ovat kuitenkin rajallisia.

Kysyimme Markku Kotilaiselta:
Miten brexit vaikuttaa Suomen ja Britannian taloussuhteisiin?

Kuva: ETLA
Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Britannian ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Yritystoiminnan kustannukset nousevat ja vaihdanta maiden välillä heikkenee.

Pitkällä aikavälillä kaupan esteiden pystyttäminen nostaa hintoja, vähentää valikoimia ja heikentää tuottavuuskasvua.

Britannian merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maille keskimäärin

Britannian osuus Suomen tavaroiden ja palvelujen viennistä oli keskimäärin 5,2 prosenttia vuosina 2013–2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli tuolloin 6,3 prosenttia. Osuus oli tavarakaupassa sama kuin mediaani, mutta palvelukaupassa pienempi.

Suomi vie Britanniaan enemmän tavaroita kuin tuo sieltä, palveluissa tilanne on päinvastoin

Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin, tuonti sieltä on erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Tärkeimpiä vientitavaroita ovat metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet.

Suomen arvonlisäyksen viennistä 4,6 prosenttia meni Britanniaan vuonna 2011. Tämä oli 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Britannian osuus ulkomaisen arvonlisäyksen tuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Koska kaikki tavaratkin sisältävät myös palveluja välituotteina, palvelujen osuus korostuu toimialatarkastelussa sekä viennissä että tuonnissa.

Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina ollut noin 200. Suunnilleen puolet yrityksistä on teollisuusyrityksiä.

Brittiläisiä tytäryrityksiä toimi Suomessa 308 kappaletta vuonna 2015. Suurin osa näistä toimi palvelualoilla. Monet yritykset ovat syntyneet yritysostojen tuloksena.

Suomen kansalaisia on selvästi enemmän Britanniassa kuin päinvastoin

Britanniassa asuu arviolta kaikkiaan noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2013 heistä oli opiskelijoita 1 807 henkeä. Suomessa taas asui vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 4 427 Britannian kansalaista, joista tutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 220 henkilöä.
Suomen ja Britannian kaksoiskansalaisia oli 1 796 vuonna 2015.