Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 21.7.2017

Kuukauden kysymys: Miten Isossa-Britanniassa asuvat suomalaiset suhtautuvat brexitiin ja sen tuomiin muutoksiin?

Brexit on tuonut täysin uudenlaisen ja ennakoimattoman tilanteen sekä Britanniassa asuville EU-maiden kansalaisille että EU-maissa asuville Britannian kansalaisille. Skotlannissa asuva tutkijatohtori Tiina Sotkasiira on haastatellut tutkimustaan varten Britanniassa asuvia suomalaisia ja kuullut heidän näkemyksiään brexitistä ja sen tuomista muutoksista. Tutkimustyö on vasta käynnistynyt, mutta Sotkasiira on jo haastatellut pariakymmentä pääasiassa Skotlannissa asuvaa suomalaista.

Millaisia ajatuksia suomalaisilla on brexit-kansanäänestyksestä ja sen tuloksesta?

Suurimmalle osalle Sotkasiiran haastateltavista äänestyksen tulos tuli yllätyksenä, osalle jopa järkytyksenä. Monet haastateltavista kokivat, ettei tosiasioista tiedotettu tarpeeksi ennen kansanäänestystä. Joidenkin haastateltavien näkemys on se, että kansanäänestyksessä äänestettiin liikaa tunteiden varassa.

Kuva:
Itä-Suomen yliopiston tutkija Tiina Sotkasiira asuu tällä hetkellä Skotlannissa ja toimii vierailevana tutkijana Glasgow’n yliopistossa. Kuva: Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto.

Britanniassa asuvien suomalaisten tiedon määrä brexitistä vaihtelee: ”Joidenkin haastateltavien työnantajat tiedottavat aktiivisesti työntekijöitään ja tarjoavat lakipalveluja heidän käyttöönsä. Toiset taas ovat täysin ystäväpiirinsä ja sosiaalisen median välittämien tietojen varassa.”

Sotkasiira kertoo, että liikkeellä on paljon huhuja ja haastateltavat kaipaisivatkin laajempaa ja säännöllisempää tiedottamista viranomaisilta. Ymmärretään, ettei ennen neuvottelujen loppumista voida kertoa lopputuloksista varmasti, mutta ”myös se, että mitään uutta tiedotettavaa ei ole, on tärkeä tieto”.

Sotkasiiran mukaan ilmassa on monia kysymyksiä, joihin kukaan ei voi varmasti vastata. Monet avoimista kysymyksistä liittyvät kansalaisten jokapäiväisiin asioihin, ja uusi epävarma tilanne herättää paljon tunteita.

Mitkä asiat brexitissä huolestuttavat?

Sotkasiira linjaa haastateltavien huolenaiheet pääosin kolmeen kategoriaan: taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin asioihin. Taloudellisella tasolla haastateltavia huolestuttaa esimerkiksi asuntojen hintakehitys: kannattaako nyt ostaa asunto, ja millaiset lainaehdot olisivat hyvät.

Myös opintoihin ja työhön liittyvät asiat mietityttävät haastateltavia: miten brexit vaikuttaa opiskeluun ja sen rahoitukseen sekä myöhemmin työllistymiseen Britanniassa.

Yhteiskunnallisella tasolla haastateltavat pelkäävät kovenevia arvoja ja asenteita. Haastateltavat kertovat, että brexit ja ulkomaalaisten asema ovat herättäneet kovaakin keskustelua heidän työpaikoillaan ja perhepiirissä. Toisaalta monien tuttavaverkosto suhtautuu myönteisesti kansainvälisyyteen, jolloin he eivät henkilökohtaisesti kohtaa ulkomaalaisiin kohdistuvia koventuneita asenteita.

”Toisaalta kyse on myös yksilöiden huolesta oman tulevaisuutensa suhteen. Vanhemmat joutuvat vastaamaan lastensa kysymyksiin, kuten mitä tapahtuisi, jos äidin pitäisi muuttaa maasta”, Sotkasiira kuvaa. Monet haastateltavat ottivat kansanäänestyksen tuloksen henkilökohtaisesti. Se sai heidät miettimään, ovatko he yhä tervetulleita omaan asuinmaahansa, jonka he tuntevat kodikseen.

Millainen tulevaisuus Isossa-Britanniassa?

Käsitykset tulevasta ovat Sotkasiiran mukaan vaihdelleet viime vuoden aikana. Keväällä Britannian mediassa uutisoitiin EU-kansalaisten vaikeuksista hakea pysyvän oleskelun todistavaa asiakirjaa, mikä sai ihmiset miettimään pois muuttamista. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin Sotkasiiran mukaan rauhoittunut ja ihmiset uskaltavat toivoa, että neuvotteluissa otettaisiin huomioon myös EU-eroa vastaan äänestäneiden toiveet ja näkemykset.

Sotkasiira myös huomauttaa, etteivät kaikki suomalaiset ole yhdenvertaisessa asemassa tulevaisuutta suunnitellessaan:

”Ihmisten suunnitelmat riippuvat paljon heidän sosiaalisista suhteistaan, maassaoloajasta sekä siitä, millaiseksi he arvelevat oman asemansa EU-eron jälkeisessä Britanniassa.

Ne, joilla on kiinteät siteet Iso-Britanniaan ja vakaa työmarkkina-asema, arvelevat todennäköisemmin saavansa jäädä maahan, kun taas ne, joiden elämäntilanne on liikkuvampi ja asema työmarkkinoilla epävarma, pyörittelevät mielessään lähdön mahdollisuutta.”

”Itseänikin mietityttää, palataanko nyt siihen ajatukseen, että vapaa liikkuvuus koskisi ainoastaan työntekijöitä”, Sotkasiira kertoo.

Voit seurata Sotkasiiran tutkimuksen etenemistä Facebookissa: Brexit ja Britannian suomalaiset -tutkimus.

Britanniassa asuu arviolta yli 20 000 suomalaista, joista korkeakouluopiskelijoita on noin 2 000.

 

Miten neuvottelut etenevät?

  • EU-jäsenmaat katsovat, että neuvotteluissa tulee ensin päästä sopuun kansalaisten oikeuksista, Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaan liittyvistä kysymyksistä sekä Britannian maksuista EU:lle brexitin jälkeen.
  • EU edellyttää, että EU- kansalaiset saavat Britanniassa oleskeluoikeuden viiden vuoden yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen.
  • Eroneuvotteluiden on arvioitu kestävän kesäkuusta aina loka-marraskuuhun 2018 saakka. EU:n ja Britannian edustajat tapaavat neuvotteluissa kerran kuussa.
  • Suomen kannoista neuvotteluihin voit lukea Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta.
  • Useimmin kysyttyjä kysymyksiä Britannian Suomen suurlähetystön sivuilta.
  • Tietoja eroneuvotteluista Euroopan komission päivittämiltä sivuilta.

Seuraa meitä