Kuukauden kysymys: Miten tulevan EU-puheenjohtajakauden valmistelut etenevät?
Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla, heinäkuun alusta vuoden loppuun. Tuleva puheenjohtajakausi on Suomelle kolmas. Valtioneuvoston kansliaan on jo perustettu EU-puheenjohtajuussihteeristö, joka valmistelee tulevaa Suomen kautta.
EU-puheenjohtajuussihteeristön (EUP) päällikkö Anja Laisi kertoo millaisia valmisteluja sihteeristössä on tällä hetkellä meneillään:
Puheenjohtajakauden suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuudesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Ministeriöt vastaavat toimialansa sisältökysymyksistä ja ministereidensä työn tukemisesta. Valtioneuvoston EU-sihteeristö yhteensovittaa sisältövalmistelua.
Valtioneuvoston kanslian pääluokassa on puheenjohtajakauden kustannuksiin varauduttu 70 miljoonan euron budjetilla. Tästä määrärahasta katetaan puheenjohtajakauden henkilöstömenot ministeriöissä ja EU-edustustossa sekä puheenjohtajakaudella Suomessa järjestettävät kokoukset ja muut käytännön järjestelyt.
Kokousjärjestelyjä varten on valtioneuvoston kansliaan perustettu EU-puheenjohtajuussihteeristö.
EU-puheenjohtajuussihteeristössä on puheenjohtajakauteen valmistautumisessa meneillään kolme isoa kokonaisuutta. Henkilökunnan rekrytoinnit ovat käynnistyneet. Sihteeristössä tulee puheenjohtajakauden alkuun mennessä työskentelemään noin 20 kokousjärjestelyjen eri osa-alueiden osaajaa. Suomessa järjestettäviä kokouksia aikataulutetaan ja kalenteria rakennetaan yhdessä ministeriöiden kanssa. Kokouspaikan hankintaa ja muita kokousjärjestelyihin liittyviä hankintoja valmistellaan.
EU-ministerivaliokunta on linjannut, että Suomessa järjestetään puheenjohtajakaudella kuusi epävirallista ministerikokousta: ulkoministerien ja puolustusministerien, valtiovarainministerien ja euroryhmän, maatalous- ja kalastusministerien, oikeus- ja sisäministerien, ympäristöministerien sekä kilpailukykyministerien kokoukset.
Ministerikokousten lisäksi järjestään noin 80 virkamieskokousta. Tulevalla puheenjohtajakaudella kokoukset keskitetään Helsinkiin.
Mitä saavutetaan kokousjärjestelyiden keskittämisellä Helsinkiin?
Turvallisuusnäkökohdat ja yhtenäisten järjestelyjen tuoma kustannustehokkuus ovat olleet keskeisiä tekijöitä kokouspaikkaratkaisussa. Suomi toimii tässä aiempien puheenjohtajamaiden tapaan.
