Saavutettavuustyökalut

Kuva:
Uutinen 19.3.2019

Suomen EU-puheenjohtajakausi 2019: viestintäpäällikkö Anne Sjöholm

Uusi sarjamme esittelee henkilöitä Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajakauden taustalta. Ensimmäisenä on vuorossa valtioneuvoston kanslian EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, joka on kokenut Suomen aiemmat puheenjohtajakaudet uutistoimittajana. Sjöholm kertoo Suomen puheenjohtajakauden viestinnällisistä periaatteista, joista avoimuus on kaiken lähtökohtana.

 

Anne Sjöholm: Avoimuudesta se alkaa – koko valtioneuvosto viestii..

Viestintäpäällikkö Anne Sjöholm
Viestintäpäällikkö Anne Sjöholm

”What! What are these?” Ulkomaisten toimittajakollegoiden ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun saavuimme Helsingin EU-huippukokoukseen toisen kokouspäivän aamuna vuonna 1999. Mediakeskuksen ovella odotti trukkilavallinen luonnoksia kokouksen päätösasiakirjasta, joka EU-maiden johtajien oli määrä hyväksyä suljetussa istunnossaan. Kansainvälisille toimittajille tämä valtioneuvoston kanslian viestinnän tempaus oli teko, jonka he edelleen muistavat esimerkkinä suomalaisesta avoimuudesta ja median palvelusta.

Me suomalaiset EU-toimittajat olimme tottuneet siihen, että suomalaiset virkamiehet järjestivät huippukokousten ”konklut” käyttöömme luottamuksella. Jotenkin se nippu vaan ilmestyi yön aikana oven raosta hotellihuoneen lattialle. Aiempia versioita tavattiin taustatilaisuuksissa. Yksi ”tausta” järjestettiin Helsingin EU-huippukokouksen yhteydessä Messukeskuksen saunan takkahuoneessa. Kutsussa luki, että tervetuloa ”aamusaunaan”. Olin silloin vielä sen verran kokematon EU-terminologian suhteen, että otin tyhmänä pyyhkeen ja shampoopullon mukaan…

Olin EU-toimittajana Maikkarilla vuoteen 2015, ja noita aikoja muistellessa tulee mieleen lukuisia virkamiehiä, jotka jaksoivat ystävällisesti selittää EU-politiikan kiemuroita. Ministereitä ja suomalaiskomissaareja, jotka kiireestä huolimatta vastasivat soittopyyntöön tai pysähtyivät TV-kameran eteen haastateltavaksi. Oli tilanteita, joissa he eivät voineet sanoa käytännössä mitään merkityksellistä, mutta jo pienen ”ääninäytteen” saaminen pelasti uutisjutun rakenteen.

Anne Silvennoinen (nyk. Sjöholm) raportoimassa MTV:llä huippukokouksesta vuonna 1999.
Anne Silvennoinen (nyk. Sjöholm) raportoimassa MTV:llä huippukokouksesta vuonna 1999.

Avoimuutta ja ammattitaitoista median palvelua meiltä odotetaan myös tulevalla puheenjohtajakaudella. Se käy nopeasti selväksi, kun juttelee kansainvälisten toimittajien ja EU-virkamiesten kanssa. – Vaikeaa se ei meille ole, sillä avoimesti, palvellen ja nykyteknologiaa hyödyntäenhän me toimimme koko ajan valtionhallinnon viestintäsuosituksen hengessä. Rima on korkealla aiempien puheenjohtajakausien jäljiltä, ja me olemme valmiita nostamaan sitä vielä ylemmäs.

Viimeiset neljä vuotta olen katsonut valtioneuvoston viestintäkulttuuria sisältäpäin EU-asioiden viestintäpäällikkönä ja lähes ensimmäisestä työpäivästä lähtien valmistellut EU-puheenjohtajuuden viestintää. Olen muun muassa lukenut aiempien puheenjohtajakausiemme raporteista, miten Suomi ensimmäisenä julkisti pj-verkkosivuillaan neuvoston työryhmien agendat, live-striimasi lehdistötilaisuuksia, lähetti tekstiviestejä ja jakoi EU-virkamiesten kännykkänumerot. Ministerit ja virkamiehet olivat helposti median saavutettavissa.

Listasimme ministeriöiden EU-viestijöiden kanssa taannoin puheenjohtajaviestintämme arvoja. Avoimuus nousi kirkkaasti kärkisijalle. Puheenjohtajakauden viestintästrategiassa periaatteina ovat lisäksi luotettavuus, kiinnostavuus, nopeus, kestävyys, toimivuus, palveleva asenne ja saavutettavuus.

Suomen yhtenä  tavoittena puheenjohtajakaudella on kehittää neuvoston toiminnan avoimuutta. On hienoa ja arvokasta, että Suomi haluaa ajaa näitä asioita.

 

Seuraa meitä