Saavutettavuustyökalut

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 13.9.2018

Kuukauden kysymys: Mitä Euroopan interventioaloite merkitsee Suomen kannalta, ylijohtaja Janne Kuusela?

Suomen liittyminen aloitteeseen on perusteltua ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Aloite kehittää eurooppalaista ja EU:n puolustusyhteistyötä sekä edistää Suomen suhteita Ranskaan ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin valtioihin.

Janne Kuusela. Kuva: puolustusministeriö
Janne Kuusela. Kuva: puolustusministeriö

Ranskan tekemä niin sanottu Euroopan interventioaloite pyrkii vahvistamaan eurooppalaisten maiden puolustusyhteistyöverkostoa ja Euroopan toimintakykyä. Taustalla on Euroopan epävakaa turvallisuusympäristö ja tarve Euroopan kansalaisten suojeluun. Turvallisuushaasteet liittyvät niin terrorismiin, mahdolliseen sotilaallisen voiman käyttöön kuin luonnononnettomuuksiinkin.

Aloitteen tavoitteena on ennen kaikkea kehittää siihen osallistuvien maiden ”strategista toimintakulttuuria” parantamalla kykyä ennakoida ja valmistautua mahdollisiin kriiseihin.

Aloite keskittyy yhteistyön kehittämiseen neljällä pääsektorilla: 1) strateginen ennakointi ja tiedustelutiedon vaihto, 2) skenaariotarkastelut ja suunnittelu, 3) tuki operaatioille sekä 4) kokemusten jakaminen ja doktriinityö.

Aloitteessa ei ole kyse uuden nopean toiminnan joukon tai esikunnan perustamisesta, vaan eurooppalaisen toimintakyvyn parantamisesta yhteistyötä tiivistämällä. Osallistuminen aloitteeseen ei myöskään luo velvoitetta osallistua mahdollisiin operaatioihin.  Niihin osallistumisesta päätettäisiin aina kansallisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti.

Aloite tähtää ennen kaikkea osallistuvien maiden toimintaedellytysten vahvistamiseen parantamalla tilannetietoisuutta ja päätöksentekovalmiutta uusista operaatiosta päätettäessä. Sen tavoitteena on edesauttaa osallistuvien maiden kykyjä toteuttaa sotilasoperaatioita EU:n, Naton, YK:n tai tilannekohtaisesti koottavien maakoalitioiden puitteissa. Aloite myös pyrkii tukemaan EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) tavoitteita ja projekteja parhaalla mahdollisella tavalla.

Viime vuosina on tehty muitakin puolustusaloitteita, mutta ne eroavat luonteeltaan Ranskan aloitteesta. EU:n, Naton ja eräiden maiden puolustusaloitteet keskittyvät operaatioyhteistyöhön (Iso-Britannian johtama JEF-aloite) tai pitkäjänteiseen suorituskykyjen kehittämiseen (Saksan johtama kehysvaltioaloite).

Kesäkuussa 2018 Ranska, Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Portugali, Saksa, Tanska ja Viro allekirjoittivat EII-aloitetta koskevan aiejulistuksen (Letter of Intent). Useimmat näistä maista ovat Suomelle tärkeitä kumppaneita puolustusyhteistyössä.

Aloitteeseen liittymisen arvioidaan tuovan mukanaan uusia mahdollisuuksia. Aloitteella kehitetään eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja eurooppalaisia suorituskykyjä. On Suomen etujen mukaista olla mukana sekä ulko- että turvallisuuspoliittisista näkökohdista sotilaallisesti vahvimman EU- ja PRY-maan puolustuspoliittisessa kärkihankkeessa. Myös yhteistyösuhteiden kehittäminen muiden keskeisten eurooppalaisten valtioiden kanssa puoltaa aloitteeseen liittymistä.

Janne Kuusela

Ylijohtaja, Puolustuspoliittinen osasto, Puolustusministeriö

Seuraa meitä