EU-vaalit 2019 – mitä, missä, milloin?

Vuoden 2019 europarlamenttivaalit käytiin toukokuussa 2019. Vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin seuraavalle viiden vuoden kaudelle. Parlamentti on ainut Euroopan unionin toimielin, jonka jäsenet valitaan suoraan vaaleilla. Vaalit toteutetaan kussakin jäsenmaassa sen oman vaalilainsäädännön mukaisesti. Suomessa vaalipäivä on 26.5. ja ennakkoäänestyspäivät ovat kotimaassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5. Vaalipiirejä on Suomessa yksi, jonka muodostaa koko maa Ahvenanmaa mukaan lukien. Suomen alustavat tulokset löydät vaalit.fi -sivustolta. Koko EU:n tuloksia voit tarkastella vaalitulokset.eu-sivulla.

Parlamentin kokoonpano

Vaaleissa yhdestä jäsenmaasta valitaan enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä parlamenttiin. Paikkajakoon vaikuttaa olennaisesti myös Ison-Britannian ero EU:sta. Mikäli Britannia ei eroa ennen vaaleja, Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa ja parlamenttiin yhteensä 751 europarlamentaarikkoa. Mikäli ero astuu voimaan ennen vaaleja, jaetaan unionista eroavan Yhdistyneen kuningaskunnan 73 parlamenttipaikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille. Näin ollen Euroopan parlamenttiin valitaan yhteensä 705 europarlamentaarikkoa, Suomesta 14.

Vaikka usein puhutaankin ”Suomen mepeistä”, Euroopan parlamentissa jäsenet eivät järjestäydy edustamansa jäsenmaan vaan poliittisen ryhmänsä mukaisesti. Ryhmän perustaminen vaatii 25 europarlamentaarikkoa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Löydät lisätietoa parlamentin poliittisista ryhmistä Eurooppatiedotuksen aiemmasta uutisesta.

Kuka saa äänestää ja asettua ehdolle europarlamenttivaaleissa?

Ollakseen Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu henkilön tulee olla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen tai jonkin muun unionin jäsenmaan kansalainen, jolla on kotikunta Suomessa  51. päivänä ennen vaalipäivää tai joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa. Europarlamenttivaaleissa henkilö voi äänestää vain yhdessä jäsenmaassa.

Europarlamenttivaaleissa muussa kuin kotimaassaan asuva EU-kansalainen voi valita äänestääkö hän koti- vai asuinmaassaan. Suomessa asuvan toisen EU-maan kansalaisen tulee ilmoittaa 80. päivänä ennen vaaleja klo 16 mennessä itsensä Suomen äänioikeusrekisteriin, mikäli hän haluaa äänestää Suomessa europarlamenttivaaleissa. Ilmoitus tehdään maistraattiin. Kun ilmoittautuminen on tehty, Suomen viranomaiset lähettävät siitä tiedon äänestäjän kotimaan viranomaisille, jotka poistavat äänestäjän kotimaansa äänioikeusrekisteristä.

Myös toisessa EU-maassa asuva äänioikeutettu Suomen kansalainen voi valita äänestääkö hän Suomessa vai asuinmaassaan. Ollakseen äänioikeutettu asuinmaassaan europarlamenttivaaleissa hänen tulee ilmoittautua asuinmaansa vaaliluetteloon maan vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla ja sen vaatimassa aikataulussa.

Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoisia eli ehdokkaaksi kelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut Suomen kansalaiset, jotka eivät ole vajaavaltaisia sekä kaikkien muiden jäsenmaiden äänioikeutetut kansalaiset, jotka eivät ole menettäneet äänestysoikeuttaan ja jotka ovat ilmoittautuneet Suomen äänioikeusrekisteriin. Ehdokkaita vaaleihin voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijamiesyhdistykset.

Vaalien tulokset

Ennakkoäänten laskenta alkaa aikaisintaan klo 15 vaalipäivänä ja vaalipäivänä annettujen äänten laskenta vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen klo 20. Alustava arvio vaalituloksesta julkistetaan yleensä klo 23 mennessä. Ääntenlaskennassa käytetään ns. d’Hondt’in menetelmää, joka on käytössä muun muassa myös Suomen eduskunta- sekä kuntavaaleissa.

Laskentamenetelmässä ensiksi lasketaan koko ryhmittymän eli puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen saama äänimäärä yhteen. Tämän jälkeen ryhmittymän sisällä ehdokkaat asetetaan heidän henkilökohtaisen äänimääränsä mukaiseen järjestykseen, jonka perusteella jokainen ehdokas saa vertausluvun. Ryhmittymän eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen koko ryhmittymän äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet siitä, kolmanneksi saanut kolmanneksen ja niin edelleen. Lopuksi kaikkien ryhmittymien ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. 14 parhaan vertausluvun saanutta ehdokasta valitaan Suomesta Euroopan parlamenttiin.

Euroopan parlamentin vaalit 2019

• Vaalikausi 2019-2024
• Brexit ennen vaaleja: 705 meppiä 27 jäsenmaasta, 14 meppiä Suomesta.
• Ei Brexitiä ennen vaaleja: 751 meppiä 28 jäsenmaasta, 13 meppiä Suomesta.
• Vaalipiiri Suomessa koko maa
• Vaalipäivä Suomessa 26.5.
• Ennakkoäänestys 15.-21.5. kotimaassa ja 15.-18.5. ulkomailla
• Muiden EU-maiden kansalaisten ilmoitus halustaan käyttää äänioikeutta Suomen EP-vaaleissa viimeistään 7.3. klo 16

Lue lisää:

• Oikeusministeriön vaalit.fi kertoo lisätietoa europarlamentti- sekä muista vaaleista
• Ehdokkaat vaalit.fi -sivulla
• Euroopan parlamentin sivut
• Ilmoittautuminen Suomen äänioikeusrekisteriin
• Europarlamenttivaalien ehdokasasettelulomakkeet
• Tällä kertaa äänestän -verkkosivusto
• Vuoden 2014 europarlamenttivaalien tulokset

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran verkkosivuillamme 18.9.2018