Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 15.5.2019

Kuukauden kysymys: Miksi nuorten pitäisi äänestää EU-vaaleissa, Lauri Ikola?

EU-vaalien ennakkoäänestys pidetään 15.-21.5. ja varsinainen äänestyspäivä on 26.5. Vaaleista toiseen äänestysaktiivisuus on laahannut Suomessa matalissa luvuissa (2014: 39%) ja erityisesti nuorten aktiivisuus on jäänyt todella alhaiseksi (2014: 10%). Minkä takia nuorten äänen tulisi kuulua EU:n päätöksenteossa entistä paremmin? Kysyimmekin Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja Lauri Ikolalta, miksi nuorten tulisi äänestää EU-vaaleissa.

Lauri Ikola on Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja ja historian opiskelija Tampereen yliopistosta
Lauri Ikola on Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja ja historian opiskelija Tampereen yliopistosta

Miksi nuorten pitäisi äänestää eurovaaleissa? -Se on kysymys, johon olen törmännyt useasti kuluneen vaalivuoden aikana. Vastaus on yksinkertainen. Nuorten ääni täytyy saada paremmin kuuluviin politiikassa, myös Euroopan unionin tasolla. Ääni tarvitaan kuuluviin nyt eikä huomenna, koska juuri nyt tehdään meidän tietämme viitoittavia päätöksiä EU-tulevaisuudesta.

Kuluneen kevään aikana on iloittu siitä, että nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvussa. Tämä näkyi sekä paperilla Nuorisobarometrin tilastoissa että kaduilla ilmastomarsseilla ympäri Suomen. Marssilla nähty innostus tulisi kuitenkin näkyä myös marssina äänestyspaikoille.

Vuoden 2014 eurovaaleissa vain kymmenen prosenttia 18-24-vuotiaista nuorista kävi äänestämässä. Vastaavasti yli 55-vuotiaista 43% käytti äänioikeuttaan. Luvut ovat kaikkiaan hälyttävän matalia, mutta kertovat myös siitä, että nyt päätösten tekijät valitaan pääasiassa muiden kuin nuorten toimesta.

Vaaleissa päätetään EU:n tulevaisuuden suunta

Tulevalla parlamenttikaudella käsitellään muun muassa sitä, miten ilmastonmuutokseen puututaan, miten eurooppalaisten turvallisuus taataan ja millainen on EU:n koulutus- ja nuorisoalan Erasmus-ohjelman rahoitus.

EU on monin tavoin nyt taitekohdassa ja näissä vaaleissa päätetään EU:n tulevaisuuden suunnasta. Tämä pitää paikkaansa myös EU:n arvojen osalta. EU:n perusarvoja ovat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteiden noudattaminen. Viime aikoina näiden perusarvojen toteutuminen on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi. Vaaleissa on siksi myös kyse siitä, että nämä erityisesti meille nuorille tärkeät arvot toteutuvat tulevaisuudessakin. Emme voi antaa muiden päättää, ketkä nämä päätökset puolestamme tekevät, kun meillä on mahdollisuus päättää siitä itse.

Nuoria yhdistää huoli tulevaisuudesta

Me nuoret emme ole kaikessa yksimielinen massa, mutta valtaosan meistä mielipiteissä löytyy kaksi yhteistä tekijää. Huoli tulevaisuudesta erityisesti ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden suhteen, ja laaja ymmärrys kansainvälisyyden merkityksestä.

Eurooppanuorten tutkimuksen mukaan 18-29 -vuotiaista nuorista 89% koki itsensä Euroopan unionin kansalaiseksi ja 81% uskoi EU-jäsenyyden olevan Suomelle hyvä asia. Tämä ei ole ihme, koska muun muassa kielitaidon, vaihtokokemusten ja sosiaalisen median kautta kansainvälisyys on meille osa arkipäivää. Näiden asioiden ei kuitenkaan saa olettaa olevan itsestäänselvyyksiä.  Ainoastaan äänestämällä voimme varmistaa, että meille tärkeät teemat ovat kirkkaina päättäjien mielessä.

Lauri Ikola

Kirjoittaja on historian opiskelija ja hän toimii puheenjohtajana Tampereen Eurooppanuorissa.

 

Seuraa meitä