Saavutettavuustyökalut

Kuva:

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 14.3.2019

Kuukauden kysymys: Miten brexit vaikuttaa EU-vaaleihin ja uuteen parlamenttiin, Jarmo Oikarinen?

EU-vaalit lähestyvät hyvää vauhtia. Suomessa varsinainen vaalipäivä on 26.5. ja ennakkoäänestämään pääsee jo 18.5. EU-vaalien järjestämistä määrittää EU:n vaalilaki, jossa määritellään keskeiset yhteiset periaatteet, joiden mukaisesti toimitaan. Näihin periaatteisiin kuuluvat muun muassa suhteellinen vaalitapa ja se, ettei Euroopan parlamentin jäsen voi olla samaan aikaan myös edustaja kansallisessa parlamentissa. Tällä kertaa vaaleihin valmistautuminen on myös edellyttänyt valmistautumista Ison-Britannian mahdolliseen EU-eroon.

Jarmo Oikarinen on Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston johtaja
Jarmo Oikarinen on Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö

Mikä brexitin vaikutus sitten on?

Tätä kirjoitettaessa tilanne on virallisesti edelleen se, että 29. maaliskuuta 2017 annetun ilmoituksen mukaisesti Iso-Britannia (virallisesti Yhdistynyt kuningaskunta) on eroamassa unionista kahden vuoden aikaikkunan sulkeutuessa 29. maaliskuuta eli ennen EU-vaaleja. Se tarkoittaisi luonnollisesti, että britit eivät osallistuisi vaaleihin eikä 1. heinäkuuta järjestäytyvässä uudessa Euroopan parlamentissa brittimeppejä nähtäisi. Kesällä 2018 hyväksytyn lainsäädännön mukaisesti osa briteille kuuluneista paikoista jaettiin muiden jäsenmaiden kesken, ja siten Suomestakin uuteen parlamenttiin on tulossa vaalien jälkeen yksi meppi enemmän, yhteensä neljätoista.

Poliittiset vaikutukset Euroopan parlamentin sisällä ovat myös varsin merkittävät nykyisen paikkajaon pohjalta. Esimerkiksi Britannian työväenpuolueella on vahva edustus parlamentin toiseksi suurimmassa poliittisessa ryhmässä S&D, ja konservatiivipuolueen mepit ovat olleet merkittävässä roolissa ECR-ryhmässä, joka on parlamentin kolmanneksi suurin. EU-eroa vaatineen UK Independence -puolueen listoilta valittiin parlamenttiin vuonna 2014 vielä edellisiäkin suurempi joukko, yhteensä 24 edustajaa. Ison-Britannian ero koskettaa useampaa muutakin poliittista ryhmää, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

Keskustelu käy kuitenkin edelleen kuumana myös siitä, tapahtuuko Britannian EU-ero sittenkään maaliskuun lopulla. Westminsterin parlamentin alahuone on hylännyt kaksi erosopimuksen erilaista versiota, ja pääministeri on avoimesti nostanut esiin eropäivän lykkäyksen yhtenä mahdollisuutena voittaa lisää neuvotteluaikaa. Kampanjointia käydään myös uuden kansanäänestyksen puolesta, jonka seuraus voisi potentiaalisesti olla jopa EU-eron peruminen.

Jos Iso-Britannia ja muut 27 jäsenmaata päätyisivät lykkäämään Brexitiä, seurauksena olisi juridisesti hyvin kiharainen tilanne Euroopan parlamentin kannalta, varsinkin jos lykkäys menisi yli heinäkuun alun, jolloin uusi parlamentti järjestäytyy. Kesällä 2018 hyväksytyssä lainsäädännössä todetaan, että uusi paikkajako astuu voimaan vain, jos Britannia lähtee EU:sta. Muussa tapauksessa vanhat järjestelyt pysyisivät voimassa. Nämä vanhat järjestelyt kuitenkin edellyttäisivät sitä, että Iso-Britannia järjestäisi toukokuussa muiden 27 jäsenmaan tavoin EU-vaalit, joissa uuden parlamentin brittijäsenet valittaisiin. Ja näin lyhyellä varoajalla se tuskin on mahdollista.

Britannian pääministeri Theresa May vieraili Euroopan parlamentissa tammikuussa ja tapasi parlamentin puhemiehen Antonio Tajanin. Kuva: Euroopan parlamentti
Britannian pääministeri Theresa May vieraili Euroopan parlamentissa tammikuussa ja tapasi parlamentin puhemiehen Antonio Tajanin. Kuva: Euroopan parlamentti

Ei ennakkotapausta

Kuitenkin EU:n perussopimusten mukaan Ison-Britannian tulisi olla asianmukaisesti edustettuna kaikissa päättävissä elimissä, jos se olisi vielä EU:n jäsen 1. heinäkuuta. Uusien jäsenmaiden liittyessä Euroopan parlamenttiin on eri vaiheissa tullut jäseniä jäsenvaltion kansallisen parlamentin valitsemina. Näin tapahtui esimerkiksi Suomen kohdalla vuonna 1995, koska Suomi ei ehtinyt osallistua vuoden 1994 EU-vaaleihin. Brexitin mahdollisen lykkäyksen kaltaista skenaariota ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut, eivätkä nykyinen lainsäädäntö tai poliittiset päätökset luo perustaa sille, kuinka siinä tapauksessa toimittaisiin.

Britannian EU-eron lykkääminen uudelle vaalikaudelle vaatisi siis Isolta-Britannialta ja EU-mailta yksimielisyyttä paitsi lykkäyksestä itsestään myös siitä, kuinka Britannia osallistuisi päätöksentekoon ylimenokauden aikana. Siinä samalla brittimeppien mahdollinen osallistuminen Euroopan parlamentin toimintaan olisi sovittava.

 

Jarmo Oikarinen

Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö

 

 

Seuraa meitä