Saavutettavuustyökalut

Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista päättäjiltä ja asiantuntijoilta.

Kuukauden kysymys 28.8.2019

Kuukauden kysymys: Mikä ihmeen Gymnich, ulkoministeri Pekka Haavisto?

EU-maiden ulkoministerit pitävät Helsingissä 29. ja 30. elokuuta epävirallisen Gymnich-kokouksen. Kokouksen puheenjohtajana toimii EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoo Kuukauden kysymyksessämme tapaamisen taustoista, teemoista ja Suomen tavoitteista:

EU:n globaalin roolin vahvistaminen Suomelle tärkeää

Ulkoministeri Pekka Haavisto

– Gymnich-kokous järjestetään puolivuosittain EU- puheenjohtajamaassa. Kokous on saanut nimensä Erftsadtissa Saksassa sijaitsevan linnan mukaan, jossa ensimmäinen vastaava tapahtuma järjestettiin. Epävirallisissa kokouksissa ei tehdä varsinaisia päätöksiä, mutta on tärkeää vaihtaa ajatuksia EU:n yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan suunnasta kollegojen kesken.

Nopeimmin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä on edetty turvallisuus- ja puolustusyhteistyön alalla. Tämä on välttämätöntä, jotta EU voi vahvistaa kansalaistensa turvallisuutta sekä olla samalla uskottava toimija ja kumppani turvallisuuden tuottajana myös EU-rajojen ulkopuolella, erityisesti lähialueillamme, kuten Ukrainassa ja Lähi-idässä.

Samalla EU:n tulee panostaa yhä enemmän konflikteja ennaltaehkäisevään toimintaan kuten rauhanvälitykseen. Yksi konkreettinen tavoite syksylle on EU:n rauhanvälityskonseptin päivittäminen.

Populismin, nationalismin, protektionismin ja autoritääristen johtajien nousu haastaa ne tavat joilla kansainvälistä yhteistyötä on vuosikymmeniä totuttu tekemään. Meidän on löydettävä konkreettisia keinoja, joilla EU voi edustaa sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä. Perusedellytys tässä onnistumiselle on EU:n yhtenäisyys. Ilman sitä EU:lla ei ole tarpeeksi vipuvartta istua samoissa pöydissä suurvaltojen kanssa.

Gymnichissä aiheita Lähi-Idästä arktisiin asioihin

– Finlandia-talolla kokouksessa keskustelemme Lähi-idän tilanteesta keskittyen Persianlahteen, Länsi-Balkanista, hybridiuhista ja arktisista asioista.

Persianlahden erittäin herkän tilanteen osalta EU:n keskeisenä tavoitteena täytyy pitää jännitteiden lieventämistä kaikin mahdollisin diplomaattisin keinoin. On tärkeää pitää Iran sitoutuneena ydinohjelmasopimukseen. Sopimuksella on keskeinen merkitys alueelliselle turvallisuudelle ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiselle.

Merenkulun vapauden tulee toteutua myös Hormuzinsalmessa. Tämän kerroin myös Iranin ulkoministeri Zarifille, joka vieraili Helsingissä viikko sitten.

Iranin tilanteen suhteen Suomella on erityinen rooli, sillä edustamme Euroopan unionia puheenjohtajakautemme ajan Teheranissa, sillä maassa ei ole EU-delegaatiota.

Laajentuminen jälleen ajankohtaista

– EU:n laajentumisessa Länsi-Balkanin suuntaan Suomi lähtee siitä, että jos valtio täyttää kriteerit neuvottelujen aloittamiseksi, tulisi jäsenyysneuvottelut käynnistää. Pohjois-Makedonia ja Albania ovat tästä ajankohtaisia esimerkkejä.

Kokouksessa keskustelemme erityisesti alueellista yhteistyöstä. Toimiva alueellinen yhteistyö kehittää Länsi-Balkanin yhteiskuntia, tuo konkreettisia hyötyjä kansalaisille ja valmistaa osaltaan maita EU-jäsenyyttä varten.

Ellemme EU:na ole aktiivisia Länsi-Balkanilla voimme olla varmoja, että muut toimijat haluavat alueella joka tapauksessa vaikutusvaltaansa lisätä.

Suomi haluaa lisätä tietoa hybridiuhista

– Hybridiuhista on tullut pysyvä osa turvallisuusympäristöämme. Suomessa näihin uhkiin vastaamiseksi on tehty hyvää työtä viranomaisten, median ja kansalaisyhteiskunnan kesken jo pitkään.

Puheenjohtajakaudellamme tavoitteenamme on lisätä jäsenmaiden tietoisuutta hybridiuhista ja käytössä olevista EU-työkaluista sekä tarvittaessa kehittää näitä työkaluja. EU:n yhteisen hybridiuhkia koskevan tiedonkulun, analyysin ja ymmärryksen lisääminen on tärkeää.

Ilmastonmuutos on uhka niin arktiselle alueelle kuin globaalille turvallisuudelle.

EU:n aktivoiduttava arktisella alueella

– Arktiset asiat ovat Suomelle pohjoisena jäsenmaana luontainen painopistealue.

Hallitusohjelman mukaisesti arktisen politiikan keskiössä on oltava ilmastonmuutoksen torjunta. Myös pohjoisen elinkeinot ja alkuperäiskansojen oikeudet on turvattava

Viimeaikaiset uutiset Grönlantiin liittyen ovat osoittaneet, että arktiseen alueeseen liittyy yhä vahvempaa geopoliittista kiinnostusta suurvaltojen toimesta. Siksi myös EU:n on aktivoiduttava arktisen alueen suhteen.

On tärkeää, että arktinen alue pidetään sotilaallisten jännitteiden ulkopuolella.

Se kaikkein vaikein: ilmastonmuutos

– Agendan ulkopuolelta haluan nostaa esille vielä ilmastonmuutoksen: se on Suomen, Euroopan ja koko maailman ylivoimaisesti vaikein ja suurin turvallisuusuhka.

Hallituksen tärkein tavoite ilmastonmuutoksen torjunnassa on kirjaus Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Toivottavasti oma esimerkkimme innoittaa myös monia muita maita. Näin on käynyt jo muun muassa Ruotsin ja Tanskan osalta.

Pienenä, mutta konkreettisena tekona se, että Suomen EU-puheenjohtajakauden lahjana on aineeton ilmastolahja, on varmasti jäänyt monelle mieleen.

Seuraa meitä