Kemikaaliturvallisuus näkyy yritysten arjessa ja tulee kuluttajan iholle
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal, julkistettiin loppuvuodesta 2019. Toimintaohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Jotkut kemikaalit ovat iso riski niin ympäristölle kuin ihmisille. Kemikaalien aiheuttamien ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen onkin tärkeä osa Green Deal -ohjelman tavoitteita.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on hyvin laaja, ja se sisältää monia toimenpiteitä eri aloille, esimerkiksi energia-alalle ja maatalouteen. Ohjelma sisältää myös kemikaaleja koskevia toimenpiteitä. Keskeisenä tavoitteena on kestävien ja turvallisten vaihtoehtojen kehittäminen haitallisille kemikaaleille. Suomelle ovat erityisen tärkeitä toimet, joilla edistetään vesistöjen kemikaalikuormituksen vähentämistä, eri materiaalien turvallista kierrättämistä ja tuetaan kiertotaloutta.
”Kaikki materiaalit koostuvat kemikaaleista. Jos haluamme edistää kestävämpää kiertotaloutta, meidän täytyy tietää, mitä kemikaaleja materiaaleissa on, jotta voimme käyttää niitä turvallisesti”, toteaa Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) varapääjohtaja Jukka Malm.
Kemikaalistrategian avulla kohti myrkytöntä ympäristöä
”Green deal -ohjelmaan kuuluu erillinen kestävän kehityksen kemikaalistrategia, jota Euroopan komissio työstää parhaillaan. Se julkaistaan myöhemmin syksyllä. Sen tavoitteena on vähentää kemikaalien valmistukseen ja käyttöön liittyviä riskejä” Malm kertoo.
Kemikaalistrategian tavoitteena on myös edistää turvallisten ja kestävien vaihtoehtojen kehittämistä kemikaaleille. Komissio tarkastelee, kuinka tieteellistä tietoa ja EU:n virastojen tuottamaa tietoa voidaan kokonaisvaltaisemmin hyödyntää. EU:n lainsäädännön olisi reagoitava nopeasti uuteen tieteelliseen tietoon tuotteissa olevien vaarallisten kemikaalien aiheuttamista riskeistä sekä esimerkiksi yhdistelmävaikutuksista.
Tietoa kemikaalien turvallisemmasta käytöstä
ECHA on kemikaalien kestävän hallinnan tietokeskus, jossa tehdään työtä kemikaalien turvallisen käytön puolesta.” Meillä on maailman suurin tietokanta kemikaaleista ja niiden ominaisuuksista ja toimimme sen puolesta, että haitallisimpien kemikaalien käyttöä rajoitetaan”, Malm kertoo.
”Julkaisemme loppuvuodesta 2020 uuden tietokannan, johon yritysten tulee ilmoittaa tuotteet, joissa on erityisen haitallisia aineita. Tietokannan tarkoitus on kasvattaa tietoisuutta vaarallisista kemikaaleista tuotteissa ja edistää niiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Tämä tukee kestävämpää kiertotaloutta. Jätealan toimijat voivat käyttää tietokantaa materiaalien turvallisempaan lajitteluun ja kierrätykseen. Myös kuluttajat voivat tulevaisuudessa käyttää tietokantaa löytääkseen tietoa vaarallisista kemikaaleista tuotteissa.”
Lisääntyvä sääntely vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön
Jukka Malm toteaa EU:n kemikaalipolitiikan vaikuttavan suoraan yrityksiin, jotka valmistavat, maahantuovat tai käyttävät kemikaaleja. Valmistajien ja maahantuojien pitää rekisteröidä kemikaalit ECHAn tietokantaan ja pitää tiedot aineiden turvallisesta käytöstä aina ajan tasalla. Velvollisuuksia on myös yrityksillä, jotka ovat kemikaalien jatkokäyttäjiä. Tällaisia yrityksiä on käytännössä kaikilla teollisuuden aloilla.
”Kun vaarallisimpien kemikaalien käyttöä rajoitetaan tai niiden käyttöön tarvitaan lupa, tämä avaa ovia innovatiivisille yrityksille kehittää uusia, turvallisempia aineita tai niiden käyttötapoja. Esimerkiksi ECHAn rajoitusehdotus tuotteisiin lisätyn mikromuovin käytön rajoittamisesta on lähdössä kohta päätöksentekoon Euroopan komissioon. Jalkapallokentillä käytettävä muovirouhe on auton renkaista jauhettua mikromuovia, jolla on tietyissä olosuhteissa haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. Auton renkaiden sijaan voidaan kuitenkin käyttää muita materiaaleja. Tämä luo markkinoita uusille, biohajoaville tuotteille – Suomessa esimerkiksi on valmistaja, joka tekee biohajoavaa rouhetta, jolla voidaan korvata aiempi materiaali urheilukentillä.”
Kemikaaliturvallisuus tulee suoraan iholle
Kemikaalien sääntely ei kosketa ainoastaan yrityksiä. Kemikaaleja on kaikkialla ja siten niiden vaikutukset ulottuvat laajalle – asialla onkin merkitystä myös yksittäisille kuluttajille. Ihmisten suojaamiseen tähtäävälle ympäristölainsäädännölle koetaan olevan tarvetta EU-tasolla.
Jukka Malm painottaa kemikaaliturvallisuuden vaikuttavan suoraan kuluttajiin: ”Mitä enemmän tiedämme kemikaaleista, sitä tehokkaammin voimme säädellä niitä aineita, joille kuluttajat voivat altistua.”
”Esimerkiksi kuluttajien käyttämien muovien pehmentämiseen soveltuvien ftalaattien käyttöön tarvitaan EU:ssa erillinen lupa, ja niiden käyttöä on muutenkin rajoitettu EU:n alueella voimakkaasti.Toinen esimerkki rajoitetuista kemikaaleista ovat niin sanotut ”ikuiset kemikaalit” eli vaaralliset PFAS-aineet, joita on käytetty niiden vettä, rasvoja ja likaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi muun muassa sadevaatteissa, paistinpannuissa ja kosmetiikassa.”
ECHA on myös hiljattain valmistellut ehdotuksen lainsäädännöstä, joka lisää tatuointimusteissa käytettävien aineiden turvallisuutta. Näin EU:n kemikaaliturvallisuus tulee suoraan kuluttajan iholle.
Kuluttajat voivat kuitenkin myös itse vaikuttaa kemikaalien aiheuttamien ympäristö- ja terveysriskien vähentämiseen. ”Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöillä on tähän suoria vinkkejä. Myös ECHAlla on kuluttajille suunnattu sivusto. Kuluttajien on hyvä olla tietoisia haitallisista kemikaaleista ja hankkia niistä tietoa luotettavista lähteistä, perehtyä hyvin pakkausmerkintöihin, noudattaa käyttöohjeita, pitää vaaralliset aineet lasten ulottumattomissa ja suosia tuotteita, joissa on EU-ympäristömerkki.”
