Muovikassisopimuksesta EU:n Green Dealiin
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal julkistettiin loppuvuodesta 2019. Toimintaohjelman tehtävänä on ratkoa ilmasto- ja ympäristöongelmia. Se on laaja kokonaisuus, johon kuuluu esimerkiksi energia-asioita, maataloutta ja liikennettä koskevaa lainsäädäntöä. Ohjelma sisältää myös muoveja sekä niiden kierrätystä koskevia toimenpiteitä.
Tärkeitä tavoitteita ohjelmassa ovat ympäristön suojelu muoviroskalta sekä uudenlaisen muovitalouden kehittäminen. Perustana työlle on vuonna 2018 laadittu muovistrategia. Muovistrategian pohjalta komissio aikoo toteuttaa jatkotoimia, joilla puututaan muun muassa tuotteisiin lisättyihin mikromuoveihin sekä tahattomiin muovipäästöihin.
EU:n muovistrategia tähtää uuden kierrätysmuovitalouden luomiseen
Jo ennen vihreän kehityksen ohjelmaa eli vuonna 2018 EU:ssa hyväksyttiin muovistrategia. Sen tavoitteena on suojella ympäristöä muoviroskalta ja lisätä kasvua sekä muoveihin liittyviä innovaatiota teollisuudessa. Strategia luo pohjan uudelle muovitaloudelle, jossa uudelleenkäyttö ja kierrätys otetaan huomioon tuotteiden suunnittelussa, tuotannossa, korjaamisessa ja hävittämisessä. EU:n muovistrategian tavoitteena on
- tehdä kierrätyksestä kannattavaa yrityksille
- vähentää muovijätteen määrää
- lopettaa merten roskaantuminen
- edistää muovien käyttöön liittyviä investointeja ja innovaatioita
- ja kannustaa muutokseen kaikkialla maailmassa.
Kiertotalouden toimintasuunnitelma lisää kierrätysmuovin käyttöä
Muovistrategian pohjalta osana Green Dealia EU:ssa on laadittu kiertotalouden toimintasuunnitelma. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä kierrätysmuovien osuutta tuotteissa. Näin pyritään lisäämään materiaalien uudelleenkäyttöä ja pienentämään uuden materiaalin käyttötarvetta.
Suunnitelmassa ehdotetaan kierrätysmateriaalien osuutta koskevia pakollisia vaatimuksia esimerkiksi pakkauksille, rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille. Tavoitteena on varmistaa, että kaikkia EU:n markkinoilla olevia pakkauksia voi käyttää uudelleen tai kierrättää taloudellisesti kannattavalla tavalla vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalouden toimintasuunnitelma myös kannustaa teollisuutta uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, ja se on kohdistettu erityisesti paljon resursseja käyttäville aloille, kuten esimerkiksi tekstiili-, rakennus-, elektroniikka- ja muovialalle. Sillä puututaan lisättyihin mikromuoveihin ja tahattomiin muovipäästöihin, joita esimerkiksi tekstiilien ja renkaiden kuluminen aiheuttaa. Valmisteilla on myös lainsäädäntöä, jolla muun muassa rajoitetaan mikromuovien lisäämistä tuotteisiin ja lisätään mikromuovien talteenottoa jätevedestä.
Muoviala isossa roolissa toteuttamassa Green Dealia
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mielestä Green Deal on välttämättömyyshanke muoviteollisuudelle. Rakentamisen ja saneeraamisen energiatehokkuuden parantaminen sekä uudet energian tuotantomuodot nähdään isoina mahdollisuuksina muoviteollisuudelle. Muoviala onkin osallisena suurimmassa osassa Grean Dealin osa-alueissa.
Suomen muoviteollisuus työllistää 12 000 ammattilaista yli 500 yrityksessä. ”Suuri haaste on nyt voittaa oma ujoutemme ja kertoa kaikille, mitä muovit ovat, miten niitä käytetään oikein koko elinkaaren ajan ja kuinka tehdä kaikille oikeita, välttämättömiä muovituotteita. Ja lopuksi vielä kierrättää ne uusiokäyttöön. Green Deal tehtävineen on kuin kaiutin, joka auttaa meitä siinä työssä.” Kärhä painottaa.
Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto huomauttaa, että koronatilanteessaöljyn hinnan romahtamisen myötä vaarana on ollut halvan fossiilisen muovin tulviminen markkinoilla.”Tämä ilmiö ei ehkä ole iskenyt kierrätysmuovin kysyntään niin pahasti kuin pelättiin, mutta tarve kierrätysmuovin kysynnän vahvistamiseen myös tulevina normaaliaikoina on silti suuri. Tulossa olevat EU:n kannustimet kierrätysmuovin käytölle ovat siten tärkeä väline jatkossa. ”
EU:n muovimaksut vauhdittavat kierrätystä
EU:ssa päätettiin kesällä 2020 niin sanotusta EU:n muovimaksusta, joka tarkoittaa jäsenmaan maksuosuuden määrittelyä muovin kierrätysasteen perusteella. Muovimaksun tarkoituksena on kannustaa kasvattamaan muovin kierrätysastetta ja siten pienentämään maksuosuutta. Suoraa taloudellista ohjausvaikutusta muovin kierrätykseen EU:n muovimaksulla ei ole, koska se kohdistu keneenkään toimijaan, vaan maksetaan valtion kassasta. Se voi kuitenkin kannustaa lisätoimiin, , jotka vauhdittavat muovin kierrätystä ja näin voivat keventää maksua. Näitä ovat esimerkiksi investoinnit kierrätysprosesseihin tai kierrätysmuovin kysyntää vahvistavat ratkaisut.
Suomessa Muovikassisopimus on vähentänyt muovikassien kulutusta
Konkreettisena esimerkkinä toimesta muovien käytön vähentämiseksi on vuonna 2016 Kaupan liiton ja ympäristöministeriön välillä solmittu Muovikassisopimus. Vapaaehtoisuuteen perustuvan sopimuksen tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovikasseja kulutetaan enintään 40 kappaletta henkeä kohden vuodessa. Muovikassisopimuksen taustalla on EU:n pakkausjätedirektiivi, jonka mukaisesti kussakin EU-maassa voidaan itsenäisesti päättää keinoista, joilla muovikassien kulutusta vähennetään.
Muovikassisopimus on ollut vaikuttava keino vähentää muovikassien käyttöä ja niiden kulutus on kääntynyt laskuun. Käytännössä kaupat eivät enää jaa muovikasseja ilmaiseksi, vaan ne maksavat kaikille asiakkaille. Sellaisten muovikassien, joita vähentämistavoite koskee, kulutus oli 68 kassia henkilöä kohti vuonna 2018. EU:n pakkausjätedirektiivin mukainen vuoden 2019 muovikassien kulutuksen vähentämistavoite, korkeintaan 90 kassia henkeä kohden vuodessa, on näin ollen Suomessa jo saavutettu.
”Muita konkreettisia toimia muovien osalta on tunnistettu ja listattu kansalliseen muovitiekarttaan, jonka teemana on ”Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa”. Vapaaehtoisella sopimuksella teollisuuden, kaupan alan ja viranomaisten välillä voitaisiin jatkossa pyrkiä esimerkiksi vähentämään muutakin kertakäyttöistä muovia kuin muovikasseja. Lisäksi viestinnällä ja kampanjoinnilla voidaan tehokkaastikin lisätä kuluttajien ja yritysten tietoisuutta ja tukea halua ja kykyä muutoksiin”, toteaa kansallisen muovitiekartan toimeenpanosta vastaava Saarnilehto.
Kuluttajien valinnoilla on suuri merkitys
Kuluttajan valinnoilla on suuri merkitys, ja kiinnostus sekä muovien kierrättämiseen että mikromuoveihin on suurta. Saarnilehdon mielestä tärkein vinkki on välttää kertakäyttöisiä tuotteita aina kun mahdollista sekä huolehtia muovipakkaukset kierrätykseen. Kuluttajan kiinnostus tuotteen ympäristövaikutuksiin vie jo pitkälle haittojen vähentämisessä, ja esimerkiksi paikallisten jätehuoltolaitosten verkkosivuilta saa hyvin tietoa kierrätyksestä.
”On kuitenkin muistettava, ettei vastuuta muovin kierrätyksestä voi laittaa kuluttajan harteille. Kuluttajan voi olla joskus hankalaa varmistua tuotteen kestävyydestä etenkin pakkauksen tai muun muovituotteen koko elinkaaren osalta, koska pakkausmerkinnät eivät aina kerro kaikkea. ”
Lue lisää:
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Euroopan komissio)
