EU etätöissä: Coreper 1 -lähettiläs Minna Kivimäki
Koronakriisi on tuonut mukanaan muutoksia, ja merkinnyt monelle etätyöarkeen siirtymistä. Kriisi on muuttanut myös EU:n työtapoja ja vauhdittanut loikkaa kohti digitaalisuutta. Minna Kivimäki työskentelee Coreper 1 -lähettiläänä ja edustaa Suomea suurlähettiläiden kokoonpanossa. Kivimäen työhön kuuluvat teemat kuten energia-, ympäristö- ja liikenneasiat. Eurooppatiedotus kysyi Kivimäeltä tämän työstä Coreper 1 -lähettiläänä poikkeusoloissa.
Miten koronakriisi on vaikuttanut COREPER 1 -kokoonpanon työskentelyyn?
– EU-suurlähettiläiden Coreper-kokoukset ovat ainoa neuvoston kokoonpano, joka on jatkanut fyysistä kokoontumista läpi koko koronakriisin. Coreperit ovat roolinsa mukaisesti huolehtineet neuvoston työn käynnissä pitämisestä läpi kriisin. Kokoushuoneiden varustelua on muutettu ja osallistujamääriä on rajoitettu turvaetäisyyksien mahdollistamiseksi, mutta viikkojen kuluessa tämä on muuttunut niin sanotusti uudeksi normaaliksi.
– Kokouksessa käsiteltäviin asioihin kriisillä on luonnollisesti ollut iso vaikutus. Useiden viikkojen ajan asialistat olivat lähes täysin keskittyneet kriisiin liittyvien asioiden käsittelyyn. Coreper 1 –puolella tällaisia olivat kriisin vuoksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten nopeatahtinen käsittely kuten EU:n rahastojen sääntöjen mukauttaminen, jotta niitä voitiin paremmin hyödyntää kriisiin vastaamisessa. Tämän lisäksi Coreper 1-sektorin ministerikokoonpanojen epävirallisten videokokousten valmistelut ovat olleet asialistalla.
– Coreper 1 on normaaliaikana neuvoston ”lainsääädäntökone”, jonka agenda täyttyy laajan kirjon, kuten ilmasto, ympäristö, energia, liikenne, televiestintä, sisämarkkinat, lainsäädäntöhankkeiden pitkistä ja monitahoisista, joskus teknisestikin yksityiskohtaisista, neuvotteluista.
-Coreperissa valmistellaan muun muassa neuvottelut, eli trilogit, Euroopan parlamentin kanssa lainsäädäntöehdotuksissa. Koronakriisin aikana tämä normaali eli koronakriisiin liittymätön lainsäädäntömenettely on ollut lähes täysin pysähdyksissä. Tämän ja viime viikon aikana asialistalle on kuitenkin taas jossain määrin palanneet myös normaalit lainsäädäntöasiat, kuullaanpa tällä viikolla puheenjohtajamaan raportti historiallisesta, ensimmäistä kertaa videon välityksellä käydyissä trilogineuvotteluissa saavutetusta sovusta Euroopan parlamentin kanssa.
Ovatko esimerkiksi ilmastoasioiden lainsäädäntöhankkeet jääneet kriisinhoidon alle?
– Pöydällä olevien lainsäädäntöhankkeiden käsittely on tosiaan väistynyt koronakriisin vaatimien toimenpiteiden taustalle. Mutta toisaalta lainsäädäntösyklissä olemme siinä vaiheessa, että näitä niin sanottuja normaaleja lainsäädäntöhankkeita on vähemmän pöydällä, koska uusi komissio vasta valmistautuu niitä antamaan. Edellisen komission mittavat ilmasto- ja energiapaketit on saatu käsiteltyä ja työ niiden täytäntöön panemiseksi on käynnissä.
– Komission alkuvaiheen työ keskittyi suuriin strategisiin hankkeisiin, kuten Green Dealiin eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Ehdotuksen ilmastolaiksi komissio antoi alkuvuodesta ja sen käsittely on kyllä jatkunut asiantuntijatasolla työryhmän videokokouksissa. Asia etenee poliittiselle tasolle syksyllä. Ilmastoon liittyviä uusia lainsäädäntöhankkeita on komission juuri uudistetun työnohjelman mukaisesti luvassa loppuvuoden aikana ja ensi vuonna runsaastikin.
– Ilmastoasiat eivät ole kriisinhoidon alle siis sinänsä jääneet, vaan etenevät. Lisäksi kevään aikana valmisteltu EU:n elpymissuunnitelma perustuu vahvasti ilmastoneutraaliin ja digitaaliseen siirtymään. Myös Suomi on vahvasti painottanut, että EU:n elpymissuunnitelman tulee tukea talouden uudistumista ja kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Miten EU on mielestäsi selvinnyt kriisistä tähän mennessä?
– Alun käynnistysvaikeuksien jälkeen EU:n instituutiot ovat pystyneet yllättävänkin hyvin luomaan toimintaedellytykset ja prosessit asioiden hoitamiselle. Kriisinhoitamisen akuutit toimet ovat olleet tietysti vahvasti jäsenvaltioiden käsissä. Esimerkiksi terveys- ja raja-asiat ovat tietenkin jäsenmaiden päätösvallassa.
– Esimerkiksi sisämarkkinoiden toimintaan vaikuttaneiden jäsenmaiden toimenpiteiden osalta komissio kuitenkin otti alusta alkaen hyvin määrätietoisen linjan sisämarkkinoiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden puolustajana ja saikin aikaan korjausliikkeitä puuttuessaan tiukasti esimerkiksi jäsenvaltioiden asettamiin terveydenhoitotarvikkeiden vientirajoituksiin. Lisäksi jäsenvaltioiden päätökset sisärajojen sulkemisesta saivat aikaan katkoksia tavaroiden vientikuljetuksiin, joita ongelmia saatiin ratkottua komission koordinointitoimenpiteillä.
– Aluksi päätöksiä jouduttiin jäsenvaltioissakin tekemään nopeasti ja EU-tason koordinaatio ja informaation vaihto jäi jalkoihin. Koordinaatio ja tiedonvaihto ovat kriisin edetessä kuitenkin huomattavasti parantuneet ja näitä tukevia prosesseja on pystytty poikkeusoloissakin luomaan. Digitaalisten työkalujen käyttämisessä on otettu EU-prosesseissa todellinen harppaus.
– Kriisin aikana on ollut selvää, etteivät jäsenmaat pysty taistelemaan pandemiaa vastaan yksinään, joten yhteisiä toimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Varmasti kriisin seurauksena on syytä ja tullaan tarkastelemaan EU-yhteistyön sisältöä esimerkiksi terveyspolitiikassa. Komission elvytyspaketti sisälsikin uuden terveysalan ohjelman ”EU4Health”. Kevään aikana EU on myös toiminut määrätietoisesti globaalilla tasolla mm. Covid-19-rokotteen kehittämiseen ja sen tasapuolisen saatavuuden varmistamiseen liittyen.
Seuraavien viikkojen aikana käytävät neuvottelut elvytystoimista tulevat tietysti olemaan ratkaisevan tärkeitä.
Mitä asioita juuri nyt on työpöydälläsi?
– Juuri nyt keskeisiä asioita ovat sisämarkkinoihin, digitalisaatioon ja ilmastotoimiin liittyvät vaikuttamistoimet komission valmistautuessa antamaan monia merkittäviä ehdotuksia vielä loppuvuoden aikana. Eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja digitaalisen oppisen toimintasuunnitelmasta on tarkoitus myös keskustella komission kanssa tämän viikon aikana.
– Coreperissa valmistellaan tällä viikolla ympäristö-, opetus-, kilpailukyky-, terveys- ja energiaministerien videokokouksia.
– Lisäksi valmistaudutaan kohta alkavaan Saksan puheenjohtajuuskauteen käymällä keskusteluja Saksan kollegojemme kanssa heidän suunnitelmistaan ja Suomen näkökulmista niihin.
