Miten Afrikan maat ja EU tekevät yhteistyötä?
Afrikan maat ja Euroopan unioni tekevät yhteistyötä monin eri tavoin, tärkeimpiä yhteistyön muotoja ovat olleet Cotonoun sopimus, yhteinen Afrikka-EU -strategia ja alueelliset strategiat. Vuoropuhelua käydään myös EU:n ja Afrikan välisissä huippukokouksissa, joita järjestetään säännöllisesti. EU:n ja Afrikan unionin (AU) sekä niiden jäsenmaiden johtajat tapaavat seuraavaksi huippukokouksessa Brysselissä 17.–18. helmikuuta.
Huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa Afrikan unionin ja EU:n yhteistyötä ja kumppanuutta sekä päättää tärkeimmistä tavoitteista tulevien vuosien yhteistyölle.
Afrikan kehitys vaikuttaa suoraan Euroopan unioniin
EU:lle ja sen jäsenmaille Afrikan maanosan merkitys lähinaapurina ja kumppanina on suuri. Sillä, miten Afrikan maat kykenevät vastaamaan turvallisuushaasteisiin, sopeutumaan ilmastonmuutokseen, säilyttämään luonnon monimuotoisuutta, vastaamaan väestönkasvun haasteisiin ruokaturvasta koulutus- ja työmahdollisuuksien luomiseen, on vaikutusta paitsi Afrikan maanosan kehitykseen, myös Eurooppaan ja Suomeen.
EU on tällä hetkellä Afrikan suurin kauppa- ja investointikumppani, merkittävin kehityskumppani sekä suurin Afrikan unionin rauhanturvaoperaatioiden rahoittaja.
Kuudes EU-Afrikka -huippukokous
Helmikuisen EU-Afrikka -huippukokouksen teemoja ovat uudistettu Eurooppa-Afrikka -kumppanuus, rauha ja turvallisuus, muuttoliikkeet, koulutus, terveys, digitalisaatio, vihreä siirtymä sekä monenkeskisen yhteistyön (EU-YK-AU) vahvistaminen. Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoinen afrikkalaiseurooppalainen investointipaketti, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ja nykyisen terveyskriisin kaltaiset globaalit haasteet.
Osallistujien odotetaan hyväksyvän julkilausuma yhteisestä visiosta vuoteen 2030.
EU:n ja Afrikan yhteistyön työkaluja
Cotonoun sopimus
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden sekä Euroopan yhteisön ja EU:n jäsenvaltioiden välinen kumppanuussopimus, joka allekirjoitettiin Cotonoussa Beninissä kesäkuussa 2000. Se kattoi EU:n suhteet 79 maahan, joista 48 on Saharan eteläpuolisen Afrikan maita.
Sopimus koostui kolmesta osa-alueesta: politiikka, kauppa ja kehitys, ja se oli voimassa vuoteen 2020. Sopimuksen säännösten soveltamista on jatkettu väliaikaisesti kesäkuuhun 2022 asti, johon mennessä Post-Cotonou –sopimus on tarkoitus allekirjoittaa.
Yhteinen Afrikka–EU -strategia
Ensimmäinen EU:n ja Afrikan välinen huippukokous pidettiin vuonna 2000, Kairossa. Vuonna 2007 hyväksyttiin ensimmäinen yhteinen Afrikka–EU -strategia, joka toimi EU:n ja Afrikan maiden suhteiden virallisena kanavana. Strategiasta sopivat Afrikan unioni ja EU:n toimielimet sekä Afrikan maat ja EU-maat.
Järjestyksessä kuudetta, sittemmin helmikuulle 2022 siirtynyttä, huippukokousta varten komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto antoivat keväällä 2020 tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”. Tiedonannon kantava ajatus on tehdä Afrikan valtioiden kanssa yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina.
Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2020. Siinä korostetaan, että EU työskentelee yhteisen strategian eteen ja aikoo tehostaa avointa ja osallistavaa vuoropuhelua molempien maanosien kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, maahanmuuttajayhteisöjen, nuorten, yksityisen sektorin toimijoiden sekä johtavien ajattelijoiden ja päättäjien kanssa.
Uusi strategia keskittyy viiteen osa-alueeseen:
- Ilmastonmuutoksen torjuminen
- Siirtyminen digitaaliaikaan
- Kestävällä kasvulla uusia työpaikkoja
- Afrikkaan rauhaa ja turvallisuutta sekä hyvää hallintoa
- Muuttoliike ja liikkuvuus
Afrikka–EU -kumppanuus (englanniksi)
Komission Afrikka–EU -viikko (englanniksi)
Lisätietoa neuvoston verkkosivuilla
Afrikan unionin ja Euroopan unionin yhteinen julistus 18.2.2022 (englanniksi)
Suomella myös oma Afrikka-strategia
Suomen kansallinen Afrikka-strategia julkistettiin keväällä 2021. Sen näkökulma ja tavoitteenasettelu ovat uudenlaiset. Strategia ei keskity Afrikan kehittämiseen tai kehitysyhteistyöhön, vaan Suomen ja Afrikan maiden suhteiden monipuolistamiseen. Strategiassa painotetaan molempia hyödyttävien poliittisten ja kaupallistaloudellisten suhteiden vahvistamista.
Suomen Afrikka-strategiassa on huomioitu myös EU:n Afrikka-linjaukset. Suomen kannalta EU–Afrikka-kumppanuus tarjoaa myös merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Suomi pyrkii oman strategiansa mukaisesti edistämään suomalaisen osaamisen hyödyntämistä myös EU:n Afrikka-kumppanuuden toimeenpanossa
