Kuukauden kysymys: Minne EU:n strateginen kompassi osoittaa?
EU:n strategista kompassia voi luonnehtia EU:n puolustusselonteoksi, joka kattaa aikataulultaan seuraavat noin 5-10 vuotta. EU:n puolustus-ja ulkoministerit hyväksyivät EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaavan asiakirjan 21.3.2022. EU-johtajat vahvistivat asiakirjan 25.3.2022 Eurooppa-neuvostossa. Neuvotteluprosessi strategisesta kompassista kesti lähes kaksi vuotta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 lisäsi sen painoarvoa neuvotteluiden viime hetkillä.
Strategisen kompassin tavoitteena on tarkentaa EU:n globaalistrategiaa vuodelta 2016. Kompassi tuo Euroopan unionille vuoteen 2030 asti ulottuvan toimintasuunnitelman, jolla vahvistetaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Strategisen kompassin tavoitteena on tehdä EU:sta vahvempi ja toimintakykyisempi turvallisuuden tuottaja ja parantaa EU:n strategista riippumattomuutta.
Strategisen kompassin mukaan EU:n vahvempi ja toimintakykyisempi turvallisuus ja puolustus lisäävät globaalia turvallisuutta ja täydentävät NATOn toimintaa, joka on edelleen jäsentensä yhteisen puolustuksen perusta. Näin EU myös tukee sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka ytimessä on YK.
Yhteinen uhka-arvio
Kompassi perustuu EU:n kautta aikain ensimmäiseen uhka-analyysiin, johon 27 jäsenmaan tiedustelupalvelut osallistuivat. Kompassissa esitetään yhteinen arvio strategisesta ympäristöstä, jossa EU toimii, sekä uhkista, joita unioniin kohdistuu. Asiakirja sisältää konkreettisia ehdotuksia, joiden täytäntöönpanolle on määritelty tarkka aikataulu. Niillä on tarkoitus parantaa EU:n valmiuksia kriisitilanteissa.
Strateginen kompassi kattaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kaikki näkökohdat, ja siinä on neljä osa-aluetta: toiminta, investoinnit, yhteistyö ja suojaaminen.
EU:n toiminnan kehittäminen
Jotta EU voi toimia nopeasti ja määrätietoisesti kriisitilanteissa, sen on strategisen kompassin mukaan
- kehitettävä vahva EU:n nopea toimintakyky, johon kuuluu jopa 5 000 sotilasta
- vahvistettava EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTTP) siviili- ja sotilasoperaatioita
- oltava valmis saattamaan toimintavalmiuteen 200 täysin varustettua YTPP-operaatioiden asiantuntijaa 30 päivän kuluessa
- järjestettävä säännöllisiä harjoituksia maalla ja merellä
- parannettava sotilaallista liikkuvuutta
- tuettava kumppaneitaan hyödyntämällä täysimääräisesti Euroopan rauhanrahastoa
Euroopan suojaaminen
Jotta EU voi paremmin ennakoida nopeasti ilmaantuvia uhkia ja reagoida niihin, sen on
- parannettava tiedustelun analysointikykyä
- kehitettävä edelleen hybridivälineistöä
- kehitettävä edelleen kyberdiplomatian välineistöä ja laadittava EU:n kyberpuolustuspolitiikka
- kehitettäväulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntavälineistö
- kehitettävä EU:n turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategia
- vahvistettava EU:n asemaa merellisen turvallisuuden toimijana
Invenstoinnit ja kehittäminen
Jäsenmaat ovat sitoutuneet lisäämään tuntuvasti puolustusmenojaan. EU aikoo:
- tarjota lisäkannustimia jäsenmaille, jotta nämä kehittäisivät yhteistoiminnallisia suorituskykyjä ja tekisivät yhdessä investointeja strategisiin mahdollistajiin ja seuraavan sukupolven suorituskykyihin kaikissa operatiivisissa ympäristöissä: maalla, merellä, ilmassa, kybertoimintaympäristössä ja ulkoavaruudessa
- vauhdittaa puolustusteknologista innovointia strategisten puutteiden korjaamiseksi ja teknologisen ja teollisen riippuvuuden vähentämiseksi
Yhteistyö ja kumppanit
Jotta EU voi käsitellä yhteisiä uhkia ja haasteita, sen on
- vahvistettava yhteistyötä kumppaniensa (esim. NATO, YK) kanssa
- kehitettävä kahdenvälisiä kumppanuuksia samanmielisten maiden ja strategisten kumppanien, esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kanadan, Norjan, Britannian ja Japanin, kanssa
- kehitettävä räätälöityjä kumppanuuksia Länsi-Balkanilla, itäisessä ja eteläisessä naapurustossa, Afrikassa, Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa
Strateginen kompassi ja Suomi
Strateginen kompassi vastaa Suomen kantoja ja neuvottelutavoitteita. Suomen tavoitteena on ollut kirkastaa EU:n roolia turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana. Tähän kompassi vastaa laaja-alaisena sekä riittävän kunnianhimoisena ja konkreettisena ohjausasiakirjana.
Suomelle EU:n kyky toimia Eurooppaa kohtaavissa kriiseissä on erityisen tärkeä, mukaan lukien keskinäisen avunannon lausekkeen toimeenpanon edistäminen sekä hybridiuhkiin vastaamisen kehittäminen. Nämä on huomioitu strategisessa kompassissa. Yhteisvastuu- (SEUT 222 art.) ja avunantolausekkeet (SEU 42.7 art.) vahvistavat unionia turvallisuusyhteisönä ja lisäävät jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta.
