Brexit
Moni asia muuttui, kun Britannian EU-ero tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2021. Vaikutukset näkyvät myös suomalaisten sekä Suomessa toimivien yritysten elämässä. Unionin ja Britannian uusi suhde on selvästi aiempaa etäisempi.
Eroprosessi
Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Britit äänestivät siitä, tulisiko Ison-Britannian pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai irtautua siitä. Äänestäjistä 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % EU-jäsenyyden puolesta.
Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa pääministeri Theresa Mayn johdolla 29.3.2017, jolloin artikla 50:n toimeenpano käynnistyi. Eroneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2017.
Eroneuvottelujen alkaessa lähtökohtana oli, että ne kestävät kaksi vuotta eroilmoituksen jättöpäivästä, mutta neuvotteluaikaa oli mahdollista pidentää kaikkien jäsenmaiden suostumuksella yhteisymmärryksessä Britannian kanssa. Neuvosto teki unionin puolesta erosopimuksen Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, eikä kansallisia ratifiointeja tarvittu. Eron jälkeinen uusi kauppasopimus vaati kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.
Euroopan komissio veti neuvotteluja EU:n puolelta. Pääneuvottelijana toimi Michel Barnier. Hän kävi neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille tiivisti koko prosessin ajan.
Siirtymäkausi
Britannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestänyt siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin EU:n nykysäännöillä ja neuvoteltiin uusi kauppa- ja yhteistyösopimus. Siirtymäkauden aikana Britannialla oli kaikki jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet. Ainoa merkittävä poikkeus oli se, ettei Britannia enää osallistunut EU:n päätöksentekoon, eikä EU:n elinten toimintaan.
Jouluaattona 24.12.2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat viimein päätökseen pitkät neuvottelut kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista. Sopimuksia sovellettiin heti vuoden 2021 alusta, ja lopullisesti ne tulivat voimaan 1.5.2021. Sopimusten käännökset kaikille 24 viralliselle EU-kielelle on julkaistu EU:n virallisessa lehdessäAvautuu uudessa välilehdessä.
Linkki toiselle web-sivustolle.
Euroopan unioni brexitin jälkeen
Virastot
EU27-ministerit valitsivat marraskuussa 2017 kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam valittiin Euroopan lääkeviraston (EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.
Meppien määrä
Euroopan parlamentin jäsenmäärä laski Britannian eron myötä 751 paikasta 705 paikkaan. Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti Britannian lähtiessä sen 73:sta parlamenttipaikasta 27 jaettiin muille jäsenmaille.
Muutoksen seurauksena myös Suomen edustajien määrä Euroopan parlamentissa nousi 13:sta 14 edustajaan.
Brexitin vaikutukset kansalaisiin
EU-kansalaisten vapaa liikkuvuus EU-maiden ja Ison-Britannian välillä päättyi Britannian erottua EU:n sisämarkkinoilta 31.12.2020. Erosopimuksella turvataan Britanniaan ennen 31.12.2020 muuttaneiden EU-kansalaisten oikeudet tai vastaavasti EU:hun muuttaneiden Britannian kansalaisten oikeudet.
Kauppa- ja yhteistyösopimuksessa sovitaan viisumivapaasta matkustamisesta ja oleskelusta Britanniassa ja EU:ssa. Tällä hetkellä Ison-Britannian kansalaiset voivat vierailla Schengen-alueella ilman viisumia korkeintaan 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla. EU-kansalaiset voivat matkustaa Britanniaan ja oleskella Britanniassa kuusi kuukautta ilman viisumia. Tätä pidempään oleskelua tai työntekoa varten saattaa tarvita oleskelu- tai työluvan.
- Lisätietoja Maahanmuuttoviraston sivuilta
- Ulkoministeriön sivuilta lisätietoja brexitin vaikutuksista kansalaisiin
Brexitin vaikutukset Suomelle
Britannian EU-eron suurimmat vaikutukset Suomelle ja suomalaisille liittyvät talouteen ja kauppaan sekä ihmisten arkeen Britanniassa.
Neuvotteluissa Suomen ensisijaisena tavoitteena oli Suomen etujen turvaaminen ja EU27 yhtenäisyyden varmistaminen. Suomelle oli lisäksi tärkeää turvata vastavuoroisesti kansalaisten asema sekä varmistaa, että Britannia vastaa taloudellisista sitoumuksista, jotka se on unionin jäsenenä tehnyt.
Talous, kauppa ja vienti
Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä suuntautui vuonna 2017 Brittein saarille. Tuonnista noin kolme prosenttia tulee Britanniasta.
EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus sisältää laajan kauppaosuuden, jossa käsitellään EU:n vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aiheita kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa, investointeja tai julkisia hankintoja. Sopimus on kauppasopimuksena kattava ja se tuo kaupankäyntiin varmuutta, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita.
Ison-Britannian ero EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista tarkoittaa, että erilaiset kaupanesteet ja muodollisuudet ja byrokratia lisääntyvät vienti- ja tuontiyrityksille sekä investoinneille sopimuksesta huolimatta.
Vapaakauppasopimukset
EU:lla on yksi maailman kattavimmista vapaakauppasopimusverkostoista ja se kattaa yli 70 maata. Britannia ei ole enää 1.1.2021 lähtien ollut EU:n kauppasopimusten osapuoli.
Tällä voi olla vaikutusta muun muassa sellaisten tuotteiden vientiin Suomesta tai EU:sta EU:n kauppasopimuskumppanimaihin, joissa käytetään brittiläistä sisältöä. Britanniasta peräisin olevaa sisältöä ei lasketa enää EU-sisällöksi, millä voi puolestaan olla vaikutusta siihen, saako tuote EU-alkuperää kolmannessa maassa ja pystyykö tuote hyötymään kauppasopimuksen tullietuisuuksista (esimerkiksi alemmat tullit tai nollatullit).
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Suomen tavoitteena on vahva Euroopan ulkosuhdehallinto ja kansainvälisesti vaikutusvaltainen Euroopan unioni. Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritellään hallitusohjelmassa.
EU:n globaalistrategiassa asetetaan suuntaviivat yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle yhä epävakaammassa maailmassa. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita: unionin puolustuksen kehittäminen, naapuruston vakauttaminen, kriisien ehkäiseminen ja kansainvälisen oikeuden vahvistaminen.
Globaalistrategia esittää paljon mahdollisuuksia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tahtoa edetä tähän suuntaan osoittavat myös Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian tekemät kunnianhimoiset ehdotukset. Britannia on korostanut, että Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on sen intressissä EU-eron jälkeenkin.
EU:n ja Ison-Britannian uusi kauppa- ja yhteistyösopimus ei sisällä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan yhteistyötä, sillä Britannia ei ollut halukas neuvottelemaan sopimukseen perustuvasta suhteesta tällä alueella.
Iso-Britannia on Suomelle läheinen kumppani, jonka kanssa Suomi osana EU:ta rakentaa uutta suhdetta. Suomi pitää tärkeänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu mahdollisimman tiiviinä. EU-tason yhteyksien rinnalla vahvistetaan kahdenvälisiä suhteita.
Kehityspolitiikka
Osana ulkosuhteiden alan yhteistyötä EU:n neuvottelutekstit sisälsivät aloitteita myös kehityspolitiikan alan yhteistyöstä, mutta tästä kokonaisuudesta ei käyty neuvotteluita. EU kuitenkin koordinoi kehitysyhteistyötään EU:n ulkopuolisten avunantajien kanssa, joten yhteistyö Ison-Britannian kanssa jatkuu, mutta yhteistyön muoto muuttuu etäisemmäksi nyt kun Iso-Britannia on EU:n ulkopuolinen avunantaja.