Saavutettavuustyökalut

Töissä Euroopan ulkosuhdehallinnossa

Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on toiminut reilun vuoden. Se perustettiin Lissabonin sopimuksella hoitamaan Euroopan unionin ulkopolitiikan täytäntöönpanoa. Tavoitteena on tehostaa unionin yhteistä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa

EUHlla on tällä hetkellä palveluksessaan yhteensä noin 1500 toimihenkilöä Brysselissä ja 2000 työntekijää sen ulkomaisissa lähetystöissä. Tavoitteena on, että ulkosuhdehallinto toimisi täydellä teholla vuoteen 2013 mennessä.

Mukana myös suomalaisia

Suomalaisia EU:n ulkosuhdehallinnossa työskentelee tällä hetkellä 25. Esimerkiksi Ilkka Salmi toimii ulkosuhdehallintoon kuuluvan Tilannekeskuksen (Relex) johtajana.

Niin sanotuista ulkosuhdetyöryhmistä, joita on yhteensä 16, kaksi on suomalaisen vetämää. Petteri Vuorimäki toimii EU:n idänpolitiikasta vastaavan työryhmän vetäjänä.

Petteri VuorimäkiPetteri Vuorimäki työskentelee EU:n ulkosuhdehallinnossa idänsuhteiden parissa.

Työuraa rakentamalla EU-johtotehtäviin

EU:n johtotehtävissä ei ole ruuhkaa suomalaisista – pikemminkin suomalaisia EU-työuran rakentajia on liian vähän.

Petteri Vuorimäen mukaan vain työuraa luomalla voi päästä myös johtotehtäviin. Hän hämmästelee suomalaisten haluttomuutta hakeutua esimerkiksi EU:n ulkosuhdehallinnon avoinna oleviin paikkoihin. Siksipä rekrytointistrategiaa tulisi Suomessa tehostaa.

–     Kilpailu paikoista on kovaa. Onnistuakseen on varmistettava, että oikea henkilö hakee oikeaa paikkaa. Suomen on hyvä aktiivisesti seurata ja tukea eri rekrytointiprosesseja.

Vuorimäki itse on työskennellyt aikaisemmin Suomen ulkoasiainministeriön palveluksessa eri tehtävissä sekä kansallisena asiantuntijana Euroopan komission ulkosuhdepääosastolla.

–     On mielenkiintoista olla mukana jonkin uuden perustamisessa. On tunne, että on mukana kehityksessä, joka on tärkeää koko Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Ei aikaa turhautua

Puheenjohtajan tehtävä on usein vaikeaa ja yksinäistäkin. Petteri Vuorimäen johtaman työryhmän vastuulla on Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan sekä Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian valtioiden kanssa harjoitettava EU:n ulkopolitiikka. Lisäksi työryhmälle kuuluvat pohjoisen ulottuvuuden. arktista aluetta koskevan politiikan ja EU:n naapuruuspolitiikan seuranta. Vuorimäen johdolla neuvotellaan myös EU:n uudesta niin kutsutusta naapuruusinstrumentista. Sen kautta kanavoidaan lähes 18 miljardia euroa erilaisiin yhteistyöhankkeisiin EU:n naapurimaiden kanssa.

–     Työskentely on mielenkiintoista ja haastavaa. Asioiden kirjo on niin laaja, että jatkuvasti saa oppia ja omaksua uutta. Asioiden käsittelytahtikin on siinä määrin kiivas, ettei turhautumisellekaan löydy aikaa, Vuorimäki toteaa.

Vuorimäestä on hienoa toimia työyhteisössä, jossa on kollegoita 27:sta maasta. Eri kulttuurien työskentelytavat voivat toisinaan vaihdella suuresti.

–     Suomalaiset pyrkivät yleensä lyhyisiin kokouksiin ja hoitamaan asiat sähköpostilla. Muissa kulttuureissa korostetaan usein henkilökohtaisten keskustelujen ja avoimen mielipiteiden vaihdon merkitystä.

–     Ulkosuhdehallinnon perustaminen on historiallinen haaste. Kaikilta toimijoilta edellytetään kykyä ja uskallusta tarkastella kehitystä pitkäjänteisesti ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkien, summaa Vuorimäki mennyttä vuotta.

Lisätietoa EU:n ulkosuhdehallinnosta (EUH):

Euroopan ulkoasiainhallinnon kotisivut

EUH Eurooppatiedotuksen sivuilla

 

Seuraa meitä